Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Maatilayrityksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toiminnalle on asetettu selkeä tavoite. Miksi yritys on olemassa? Tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla hyvinvoiva maatalousyrittäjä. Mitä tämä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa, vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavoitteiden kirkastaminen auttaa ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan.
Kun pitkän aikavälin tavoitteet kirjataan näkyviin, kokonaisuus alkaa hahmottua ja yrityksen toiminnalle löytyy selkeä suunta.
Lähtökohtaisesti maatilayritys tuottaa jotakin – olipa kyse maidosta, viljasta, urakointipalveluista tai muusta. Niin tuotannolle kuin toiminnan kehittämiselle tulee asettaa tavoitteet useammaksi vuodeksi eteenpäin. Tavoitteiden on hyvä olla mitattavia ja aikatauluun sidottuja.
Tavoitteisiin pyritään strategian avulla – suunnitelman, joka kertoo, miten tavoitteet saavutetaan. Tärkeänä työkaluna strategian toteutuksessa toimii budjetti.
Maatilayrityksen johtamisessa tarvitaan kahdenlaisia budjetteja: pitkän tähtäimen suunnitelma sekä vuosibudjetti, joka on pilkottu kuukausikohtaiseksi.
Pitkän tähtäimen suunnitelma on aina arvio tulevaisuudesta, kuten budjetti yleensäkin on. Sen tarkoitus ei ole olla liian tarkka, vaan tavoitteena on hahmotella tilan taloudesta karkea kokonaiskuva.
Suunnitelman aikajänne riippuu yritystoiminnan vaiheesta. Mikäli kyseessä on juuri toimintansa aloittanut yrittäjä, voi 8–10 vuoden aikaväli olla perusteltu. Jos taas sukupolvenvaihdos on edessä alle kymmenen vuoden kuluessa, kannattaa suunnitelma ulottaa vähintään siihen saakka. Mikäli tulevaisuudessa on tiedossa merkittäviä investointeja, olisi suunnitelman hyvä kattaa vähintään investoinnin takaisinmaksuaika.
Suunnitelman tulisi sisältää myös arvio tuotannon tulevasta laajuudesta sekä siitä, kuinka paljon toiminnasta jää käyttökatetta.
Käyttökate tarkoittaa sitä rahamäärää, joka jää jäljelle, kun tuotannon kulut on vähennetty tuotosta. Sen arviointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla tilan tuotantoa vähintään kolmen edellisen vuoden ajalta ja laskemalla näistä keskiarvo. Arviossa on hyvä huomioida myös mahdolliset tulevat laajennukset tai muut muutokset toiminnassa.
Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan muut tilan talouteen vaikuttavat tulot. Jos esimerkiksi metsätuloja aiotaan käyttää investointeihin, ne sisällytetään suunnitelmaan. Lähtökohtaisesti olisi kuitenkin toivottavaa, että maatalouden investoinnit katettaisiin ensisijaisesti maatalouden omilla tuloilla.
Menopuolelle suunnitelmassa hahmotellaan investoinnit ja niiden takaisinmaksun aikataulut. Tulorahoituksella tehtävät investoinnit sijoitetaan niille vuosille, jolloin ne on tarkoitus toteuttaa. Investoinnit, joihin otetaan ulkopuolista rahoitusta – kuten lainaa tai leasingsopimus – merkitään myös sille ajankohdalle, johon ne kohdistuvat. Näiden investointien korot ja muut rahoituskulut listataan erikseen.
Suunnitelmassa huomioidaan myös yksityistalouden rahantarve sekä mahdolliset yksityistalouteen kuuluvat suuremmat investoinnit, kuten asuintalon remontit, mikäli ne on tarkoitus rahoittaa maatalouden tuloilla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
