Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Maatilayrityksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toiminnalle on asetettu selkeä tavoite. Miksi yritys on olemassa? Tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla hyvinvoiva maatalousyrittäjä. Mitä tämä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa, vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavoitteiden kirkastaminen auttaa ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan.
Kun pitkän aikavälin tavoitteet kirjataan näkyviin, kokonaisuus alkaa hahmottua ja yrityksen toiminnalle löytyy selkeä suunta.
Lähtökohtaisesti maatilayritys tuottaa jotakin – olipa kyse maidosta, viljasta, urakointipalveluista tai muusta. Niin tuotannolle kuin toiminnan kehittämiselle tulee asettaa tavoitteet useammaksi vuodeksi eteenpäin. Tavoitteiden on hyvä olla mitattavia ja aikatauluun sidottuja.
Tavoitteisiin pyritään strategian avulla – suunnitelman, joka kertoo, miten tavoitteet saavutetaan. Tärkeänä työkaluna strategian toteutuksessa toimii budjetti.
Maatilayrityksen johtamisessa tarvitaan kahdenlaisia budjetteja: pitkän tähtäimen suunnitelma sekä vuosibudjetti, joka on pilkottu kuukausikohtaiseksi.
Pitkän tähtäimen suunnitelma on aina arvio tulevaisuudesta, kuten budjetti yleensäkin on. Sen tarkoitus ei ole olla liian tarkka, vaan tavoitteena on hahmotella tilan taloudesta karkea kokonaiskuva.
Suunnitelman aikajänne riippuu yritystoiminnan vaiheesta. Mikäli kyseessä on juuri toimintansa aloittanut yrittäjä, voi 8–10 vuoden aikaväli olla perusteltu. Jos taas sukupolvenvaihdos on edessä alle kymmenen vuoden kuluessa, kannattaa suunnitelma ulottaa vähintään siihen saakka. Mikäli tulevaisuudessa on tiedossa merkittäviä investointeja, olisi suunnitelman hyvä kattaa vähintään investoinnin takaisinmaksuaika.
Suunnitelman tulisi sisältää myös arvio tuotannon tulevasta laajuudesta sekä siitä, kuinka paljon toiminnasta jää käyttökatetta.
Käyttökate tarkoittaa sitä rahamäärää, joka jää jäljelle, kun tuotannon kulut on vähennetty tuotosta. Sen arviointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla tilan tuotantoa vähintään kolmen edellisen vuoden ajalta ja laskemalla näistä keskiarvo. Arviossa on hyvä huomioida myös mahdolliset tulevat laajennukset tai muut muutokset toiminnassa.
Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan muut tilan talouteen vaikuttavat tulot. Jos esimerkiksi metsätuloja aiotaan käyttää investointeihin, ne sisällytetään suunnitelmaan. Lähtökohtaisesti olisi kuitenkin toivottavaa, että maatalouden investoinnit katettaisiin ensisijaisesti maatalouden omilla tuloilla.
Menopuolelle suunnitelmassa hahmotellaan investoinnit ja niiden takaisinmaksun aikataulut. Tulorahoituksella tehtävät investoinnit sijoitetaan niille vuosille, jolloin ne on tarkoitus toteuttaa. Investoinnit, joihin otetaan ulkopuolista rahoitusta – kuten lainaa tai leasingsopimus – merkitään myös sille ajankohdalle, johon ne kohdistuvat. Näiden investointien korot ja muut rahoituskulut listataan erikseen.
Suunnitelmassa huomioidaan myös yksityistalouden rahantarve sekä mahdolliset yksityistalouteen kuuluvat suuremmat investoinnit, kuten asuintalon remontit, mikäli ne on tarkoitus rahoittaa maatalouden tuloilla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
