Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Maatilayrityksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toiminnalle on asetettu selkeä tavoite. Miksi yritys on olemassa? Tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla hyvinvoiva maatalousyrittäjä. Mitä tämä hyvinvointi kenellekin tarkoittaa, vaihtelee yksilöllisesti, mutta tavoitteiden kirkastaminen auttaa ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan.
Kun pitkän aikavälin tavoitteet kirjataan näkyviin, kokonaisuus alkaa hahmottua ja yrityksen toiminnalle löytyy selkeä suunta.
Lähtökohtaisesti maatilayritys tuottaa jotakin – olipa kyse maidosta, viljasta, urakointipalveluista tai muusta. Niin tuotannolle kuin toiminnan kehittämiselle tulee asettaa tavoitteet useammaksi vuodeksi eteenpäin. Tavoitteiden on hyvä olla mitattavia ja aikatauluun sidottuja.
Tavoitteisiin pyritään strategian avulla – suunnitelman, joka kertoo, miten tavoitteet saavutetaan. Tärkeänä työkaluna strategian toteutuksessa toimii budjetti.
Maatilayrityksen johtamisessa tarvitaan kahdenlaisia budjetteja: pitkän tähtäimen suunnitelma sekä vuosibudjetti, joka on pilkottu kuukausikohtaiseksi.
Pitkän tähtäimen suunnitelma on aina arvio tulevaisuudesta, kuten budjetti yleensäkin on. Sen tarkoitus ei ole olla liian tarkka, vaan tavoitteena on hahmotella tilan taloudesta karkea kokonaiskuva.
Suunnitelman aikajänne riippuu yritystoiminnan vaiheesta. Mikäli kyseessä on juuri toimintansa aloittanut yrittäjä, voi 8–10 vuoden aikaväli olla perusteltu. Jos taas sukupolvenvaihdos on edessä alle kymmenen vuoden kuluessa, kannattaa suunnitelma ulottaa vähintään siihen saakka. Mikäli tulevaisuudessa on tiedossa merkittäviä investointeja, olisi suunnitelman hyvä kattaa vähintään investoinnin takaisinmaksuaika.
Suunnitelman tulisi sisältää myös arvio tuotannon tulevasta laajuudesta sekä siitä, kuinka paljon toiminnasta jää käyttökatetta.
Käyttökate tarkoittaa sitä rahamäärää, joka jää jäljelle, kun tuotannon kulut on vähennetty tuotosta. Sen arviointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla tilan tuotantoa vähintään kolmen edellisen vuoden ajalta ja laskemalla näistä keskiarvo. Arviossa on hyvä huomioida myös mahdolliset tulevat laajennukset tai muut muutokset toiminnassa.
Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan muut tilan talouteen vaikuttavat tulot. Jos esimerkiksi metsätuloja aiotaan käyttää investointeihin, ne sisällytetään suunnitelmaan. Lähtökohtaisesti olisi kuitenkin toivottavaa, että maatalouden investoinnit katettaisiin ensisijaisesti maatalouden omilla tuloilla.
Menopuolelle suunnitelmassa hahmotellaan investoinnit ja niiden takaisinmaksun aikataulut. Tulorahoituksella tehtävät investoinnit sijoitetaan niille vuosille, jolloin ne on tarkoitus toteuttaa. Investoinnit, joihin otetaan ulkopuolista rahoitusta – kuten lainaa tai leasingsopimus – merkitään myös sille ajankohdalle, johon ne kohdistuvat. Näiden investointien korot ja muut rahoituskulut listataan erikseen.
Suunnitelmassa huomioidaan myös yksityistalouden rahantarve sekä mahdolliset yksityistalouteen kuuluvat suuremmat investoinnit, kuten asuintalon remontit, mikäli ne on tarkoitus rahoittaa maatalouden tuloilla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
