Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maataloutta ei harjoiteta missään muualla maailmassa yhtä pohjoisessa kuin Suomessa: se asettaa raamit sille, mitä täällä voidaan tuottaa. Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta toteaa, että maataloudesta puhuttaessa on ymmärrettävä olosuhteet, sillä ympäristöä ei voi muuksi muuttaa.
– Meillä on kuitenkin oltava valmiutta keskustella ja muuttaa tekemisen tapoja maataloudessa. Esimerkiksi kotieläin- ja kasvintuotanto on integroitava ja ravinteet saatava kiertämään nykyistä paremmin, hän linjaa.
Kaukovirta lisää, että ruokajärjestelmän arvoketjut on mietittävä uusiksi, jotta tuotannon erilaiset sivuvirrat saadaan tehokkaasti käyttöön. Esimerkiksi biokaasulaitokset, kasvihuoneet ja kalanviljelylaitokset voisivat integroituina tarjota hyödykkeitä jollekin muulle liiketoiminnalle.
Mallia voisi ottaa metsäpuolen biotuotetehtaista, jotka ovat houkutelleet kylkeensä muiden alojen yrityksiä sivuvirtoja hyödyntämään. Tähän tarvitaan visionääristä pohdintaa ja alueellisia pilotteja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.
Rikkakananhirssi ei ole enää yksittäisten tilojen riesa, vaan nopeasti leviävä uhka suomalaiselle kasvinviljelylle. Yksi kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä ja levitä vaivihkaa lohkolta toiselle. Torjunta vaatii työtä, mutta tuottaa onnistuessaan tulosta.
Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
Muuramelaiset Elina ja Kalle Tammivuori perustivat tilalleen ensin kesäkahvilan. Kaksi vuotta sitten he rakensivat navetan taakse näyttämön ja katetun 300-paikkaisen katsomon.
