Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Maatalousteknologiaa kehitetään suurimmaksi osaksi muualla kuin öljyn ja hitsauspuikon tuoksuisissa pajoissa. Maatalousteknologi Liisa Pesosen työpiste sijaitsee Luonnonvarakeskuksen (Luke) Viikin toimipisteen avokonttorissa, jonka lattialla ei pyöri puretun moottorin osia. Lähistöllä sijaitsee Luken Isobus-laboratorio, johon on koottu traktori-työkoneyhdistelmän Isobus-komponentit traktorin ohjauspyörää myöten.
Liisa Pesosen opiskeluaika Helsingin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa osui täsmäviljelyn kehityksen alkuvuosille. Sopivan ajoituksen ansiosta hänestä tuli yksi älymaatalouden rautaisimmista osaajista Suomessa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
Mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Sari Melart sai Melan työkykyneuvonnasta apua henkiseen jaksamiseensa monin tavoin tiukassa tilanteessa. Maksutonta neuvontaa tarjoavat Melan 14 työkykyneuvojaa ympäri Suomen.
Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
Täsmäviljelyn kehitys painottuu tällä hetkellä vahvasti drooneihin. Robottidroonit automatisoivat jatkossa monia maa- ja metsätilojen tuotantoprosesseja, mutta toistaiseksi lainsäädäntö estää esimerkiksi automatisoidut lennot. Telakkadrooneja testataan Maanmittauslaitoksella.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
