Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Läheiseltä Liminganlahdelta vihmoo. Rankapinot ja yhdistelmärekka suojaavat pahimmalta viimalta, kun traktorihakkuri Mus-Max 11L paukuttaa rankoja hakkeeksi.
Haketuksesta tulee kaksi kolmasosaa tuposlaisen maatilan Vitikko Oy:n liikevaihdosta, loput vuonna 2015 aloitetusta puhdaskauran viljelystä.
Kun isäntä Kalle Vähäsöyrinki päätti teini-iässä alkaa isona maanviljelijäksi, oli isän ostamalla kotitilalla peltoa noin 40 hehtaaria. Pelloilla viljeltiin kauraa ja ohraa, ja isä kävi päivätöissä muualla.
– Tein töitä ja hankin lisää maata. Olin turvesoilla ja tein kaivurihommia ja salaojien huuhtelua. Kun tila siirtyi minulle vuosituhannen vaihteessa, maata oli 100 hehtaaria, joilla viljeltiin pääosin kauraa, Kalle Vähäsöyrinki kertoo.
Nyt tilalla on peltoa noin 280 hehtaaria, joista noin 100 hehtaaria vuokramaita.
– Vuonna 2010 aloitettiin hakkeen välitys ja rakennettiin oma noin 3 000 kuution hakevarasto. Urakoitsija haketti. Vuonna 2017 ostettiin urakoitsijalta hakkuriyritys eli käytännössä traktori ja hakkuri itselle.
Aluksi ajatuksena oli, että kesät viljellään, talvella haketetaan. Nyt haketta tehdään ympäri vuoden.
Ensin haketusta tehtiin aliurakkana toiselle hakettajalle, mutta vuonna 2020 tila sai oman toimitussopimuksen Maikkulan Valiolle ja lääketehtaalle Sanginsuuhun.
– Silloin investoitiin myös isompaan hakkuriin. Kun verottaja ei enää katsonut haketusta sivutoimiseksi, yhtiöitettiin haketoiminnat ja maatila Vitikko Oy:ksi, Kalle kertoo.
Samana vuonna yritys hankki myös yhdistelmärekan hakkeen kuljetukseen ja isäntä ja yksi työntekijä ajoivat yhdistelmäkortit. Nykyisin hakkuria käyttää poika, Aapo Vähäsöyrinki.
– Hakkurin käyttäjän vaihto on haastavaa. Kaikista ei hakkurin käyttäjäksi ole. Se pitää osata tehdä niin, että kalusto pysyy ehyenä ja toiminta pyörii, Kalle sanoo.
Myös yhdistelmäkortin omaavia kuskeja lyhyempiä työjaksoja tuuraamaan on hänen mukaansa vaikea löytää.
– Vakituinen hyvä kuskimme oli äsken pitkällä sairaslomalla, joten minä ajoin muiden töiden lisäksi myös hakkeen. Jaksamistahan se jo koetteli, isäntä jatkaa.
Viljelyn isäntäpari hoitaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Tilan toimistotyöt sekä puhdaskauran kuivaus ja laaduntarkkailu ovat emäntä Sanna Vähäsöyringin vastuulla.
Puhdaskauran viljelyn Vähäsöyringit aloittivat vuonna 2015 Raision myllyn silloisen yhteyshenkilön, Jouko Lotvosen kannustamana. Nyt sato myydään gluteenitonta puhdaskauraa jalostavalle Kinnusen Myllylle. Sen laatuvaatimukset on läpäistävä.
– Kaurakilossa saa olla maksimissaan kolme vierasta jyvää, jotta se on gluteenitonta, Sanna Vähäsöyrinki sanoo.
Ruokaviljaksi myytävästä puhdaskaurasta maksetaan hyvin, mutta sen viljely vaatii tarkkuutta ja työtä. Se myös rajoittaa muuta viljelyä.
– Meillä oli viime vuonna 170 hehtaaria kauralla, 30 hehtaaria rypsillä ja loput viherlannoitusnurmella. Sillä kierrolla mennään. Rypsiä kierrätetään 30–40 hehtaaria eri lohkoilla vuosittain. Kauraa laitetaan peltoon useampanakin vuonna peräkkäin, Kalle Vähäsöyrinki kertoo.
Puhdaskauran suurin riski on hometoksiinien esiintyminen. Jos esimerkiksi loppukesän sää on erittäin märkä, home voi Sanna Vähäsöyringin mukaan pilata koko sadon.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Maailman pohjoisin mallastamo mallastaa pienpanimoille mahdollisimman lähellä tuotettua viljaa. Viljelijöiden roolia ketjussa halutaan painottaa.
Suomalaiskeksintö mahdollistaa käytettyjen turvekasvualustojen kierrättämisen uudelleenkäytettäviksi. Prosessi on nopea ja täysin automatisoitu.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
Periaatteessa oikea pellon vuokra on se euromäärä, jonka vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät eli se, jolla kauppa syntyy. Mutta joskus sovittu hintakin on väärä. Seuraavassa ei tarkastella niitä poikkeustapauksia, joissa etsitään erityisiä hienohietapeltoja etelärinteessä kastelumahdollisuuksilla puutarhakasvien viljelyyn, ne kun ovat oma maailmansa. Eikä myöskään niitä tilanteita, joissa tietoisesti ollaan valmiita maksamaan selvää ylivuokraa, jotta päästään tutuiksi
