Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Vastuullisuuteen liittyvä raportointi ei ole maatiloille pakollista, mutta esimerkiksi investointirahoitusta haettaessa sitä saatetaan jo kysyä.
– Maitotilojen jatkuvuuden turvaaminen on Valiolle tärkeää ja haluamme olla siinä tilojen tukena. Vastuullisuustyön raportoinnin helpottaminen on yksi tapa tukea investointeja, sanoo kehityspäällikkö Hanna Castro Valion alkutuotannosta.
Pääosin raporttiin koottava tieto on tiloilla valmiina ja osan näistä työkalu hakee suoraan eri järjestelmistä. Muita tietoja tila voi kirjata ohjelmaan haluamassaaan laajuudessa. Suppeimmillaan raportti on melko helppo ja nopea täyttää.
– Tiloilla tehdään paljon vastuullisuuteen liittyviä toimia ja niistä on tietoakin, mutta haasteena on ollut tiedon kokoaminen yhteen. Siihen tarpeeseen Esko on kehitetty.
Raporttia voi täydentää ja muokata aina halutessaan, ja pdf-muotoisen raportin voi jakaa haluamilleen tahoille.
Työkalu on kehitetty yhteistyössä Tulevaisuuden maatila- ja Marto-hankkeiden sekä yhteistyökumppanina toimineen Goforen kanssa. Kehitystyön pohjaksi haastateltiin maitotilayrittäjiä ja pankkien edustajia.
Raportti kuvaa enemmän talouden, hallinnon, johtamisen, kannattavuuden ja riskien hallinnan prosessia kuin tarkkoja lukuja. Ympäristövastuuseen liittyvät tiedot tulevat pitkälti Carbo Ympäristölaskurista ja eläinten hyvinvointitiedot Nasevasta.
– Vastaavia vastuullisuusraportoinnin työkaluja on aika vähän tarjolla. Tanskassa raportoinnista on tehty kaupallinen palvelu tiloille.
Tulevaisuuden maatila -hanke on tehnyt työkalusta oman, vapaasti käytettävän nettiversion ja Marto-hanke oppaan.
– Tämä työkalu on pelin avaus ja kehitystyö jatkuu muun muassa käyttäjäystävällisyyden osalta sekä vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa.
Esko-raportti voi olla myös visuaalinen esite tilan vastuullisuudesta, jota voi hyödyntää muutenkin kuin rahoitusneuvotteluissa pankin kanssa.
Vastaamalla laajemmin avoimiin kysymyksiin työkalua voi käyttää tilan kehityssuunnitelman laatimisessa. Tätä varten työkalussa on myös tekoälyavusteinen toiminto.
– Toistaiseksi Esko on vain valiolaisten yrittäjien käytössä, mutta sen käyttöä on mahdollista laajentaa Carbo Ympäristölaskurin tavoin.
Vapaasti käytettävä hankkeen tuottama vastuullisuusraportoinnin työkalu löytyy osoitteesta esgmaito.fi.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.
Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.
Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
Romanian maatalous on täynnä suuria kontrasteja. Maan pinta-alasta yli puolet on maatalouden käytössä: on paljon pieniä, muutaman hehtaarin kotitarveviljelmiä ja myös suuria viljatiloja. Kuivuuden tuomat haasteet tuntuvat kaikilla.
