Suomen pohjoiset olot eivät estä kilpailukykyistä maidontuotantoa. Joillain tiloilla kustannukset ovat samaa luokkaa kuin Irlannissa.
Eurooppalaisten maidontuottajien järjestö EDF vertailee vuosittain reilun kolmensadan isohkon maitotilan tuottavuutta. Suomi pärjää vertailussa kohtuullisen hyvin.
”Suomalainen maitotila pystyy nykyisessä toimintaympäristössä tuottamaan maitoa täysin kilpailukykyisesti eurooppalaisen kollegansa kanssa. Tämä on isolta osin tukien ansiota, mutta tuotantotuloksemmekin ovat hyvät”, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero summaa.
Lehmien keskituotoksessa suomalaiset maitoyrittäjät päihittävät kirkkaasti ulkomaalaiset kollegansa. Vuoden 2019 vertailussa mukana olleiden suomalaisten tilojen keskituotos meijeriin menneestä maidosta laskettuna oli 10 640 kiloa (EKM), kun se kaikilla eurooppalaisilla tiloilla oli 9 740 kiloa.
”Tuotantokustannukset, etenkin kiinteät kustannukset, ovat meillä korkeat. Pienempi karjakoko ja suuri peltoala selittävät osan korkeammista tuotantokustannuksista. Muuttuvissa kustannuksissa pärjäämme paremmin muille maille korkeamman lehmäkohtaisen tuotoksen ansiosta.”
Euroopan maidontuottajien 330 tilan vertailuaineistossa keskikarjakoko on 315 lehmää, kun se suomalaisessa aineistossa on 180 lehmää. Suomesta vertailussa on mukana kaksikymmentä 50–400 lehmän tilaa. Tiloista kolme tuottaa luomumaitoa.
Kustannuslaskelmat kertovat hyvin, että suomalaisilla maitotiloilla pääomaa on sitoutunut peltoihin, koneisiin ja rakennuksiin. Suomalaisilla tavanomaisilla tiloilla yhtä lehmää kohden on sitoutunut 9 700 euroa pääomaa, kun eurooppalaisilla tiloilla vastaava luku on 6 600 euroa.
Suomalaisten EDF-tilojen kannattavuutta heikentää iso peltoala. Suomalaistiloilla on keskimäärin vain 0,75 lehmää hehtaaria kohden, kun EU-tiloilla eläintiheys on yli kaksi kertaa suurempi.
”Ongelmamme näyttäisi olevan myös se, että maitotiloilla on paljon omia peltotyökoneita, mutta silti ostetaan myös urakoitsijoiden palveluita. Pitäisi tehdä selkeä valinta näiden välillä. Hybridimalli ei talouden näkökulmasta toimi”, Mero sanoo.
Mero kehottaakin pohtimaan, kuinka peltotöihin saisi lisää tehokkuutta. Säilörehun tuotantoon pitää joka tapauksessa panostaa ja nostaa hyvälaatuisen säilörehun osuutta ruokinnassa.
”Säilörehun osuuden pitäminen ruokinnassa mahdollisimman korkeana on hyväksi eläimen hyvinvoinnille ja tilan taloudelle. Myös kokoviljasäilörehun käyttö ja valkuaisruokinnan optimointi mahdollistavat pienemmät ostorehupanokset.”
”Mitä isompi on rehusato, sitä pienemmällä peltoalalla pärjää. Peltoa kannattaa ostaa ja vuokrata harkiten, vain todelliseen tarpeeseen ja järkevään hintaan. Sopimusaloja viljatilojen kanssa kannattaa hyödyntää lannanlevitykseen ja rehunkorjuuseen”, Mero neuvoo.
Ostorehujen hinnat määräytyvät paljolti maailmanmarkkinoilla, mutta silti ostorehukustannus maitokiloa kohti on Suomessa korkeampi. Energiakustannukset tuotettua maitolitraa kohden ovat Suomessa vain hieman Euroopan keskiarvoa korkeammat. Talvea ei kylmäpihattoaikana voikaan syyttää korkeista kustannuksista.
Vaikka Suomessa tällä hetkellä hillitään maidon kokonaistuotantoa, pitää Mero lehmäkohtaisen keskituotoksen nostamista edelleen tärkeänä ja tavoiteltavana.
”Keskituotoksen parantamisella saadaan taklattua kustannusten nousua. Kun lehmä tuottaa enemmän maitoa, riittää pienempi lehmämäärä. Samalla oma työmääräkin pienenee. Lisääntyvän tilan ansiosta myös eläinten hyvinvointi paranee”, Mero perustelee.
Hyvä keskituotos parantaa myös maitotilan resurssitehokkuutta.
”Yhdellä työtunnilla tuotetaan Suomen vertailutiloilla 90–370 kiloa maitoa. Vaihtelua tilojen välillä on todella paljon. Mielestäni 200 kiloa maitoa yhtä työtuntia kohden, sisältäen peltotyötunnit, olisi hyvä tavoite jokaiselle.”
Mero näkee eurooppalaisessa ja suomalaisessa tuotantotavassa yhden selvän eron.
”Keskieurooppalaisilla tiloilla mennään yksinkertaisuus edellä. Tuotantoprosesseista ei tehdä liian monimutkaisia ja samalla kalliita.”
Työkustannus tuotettua maitolitraa kohden on Suomessa selvästi vertailuryhmää korkeampi.
”Navetassa tehdyt työtunnit eivät ole meillä isoin ongelma. Navettatyöt ovat hioutuneet monella tilalla sujuviksi. Työaikaa kuluu liikaa nimenomaan pelloilla”, Mero arvioi.
”Suomalaisten maitotilallisten ammattitaito eläinten hoidossa on erittäin hyvä. Meillä esimerkiksi lehmien poistoprosentit ovat pienemmät ja hiehot poikivat aikaisemmin kuin EDF-tiloilla keskimäärin.”
Mero kuitenkin huomauttaa, että kaikki edellä mainitut asiat ovat hyvin tilakohtaisia ja erot tilojen välillä ovat suuret.
| TUNNUSLUVUT 2019. Vertailussa mukana 17 suomalaista ja 267 eurooppalaista tavanomaista maitotilaa. Lähde: European Dairy Farmers |
| Suomi | EU | |
| Lypsylehmien määrä/tila | 179 | 313 |
| EKM-tuotos, kg/lehmä | 10 640 | 9 740 |
| Kokonaiskustannus, e/lehmä | 6 000 | 4 080 |
| Kokonaistulot (sis. tuet), snt/kg EKM | 56,6 | 42 |
| josta maitotulot, snt/kg EKM | 36,7 | 35 |
| Kokonaiskustannukset, snt/kg EKM | 56,2 | 42,3 |
| Ostorehukustannus, snt/kg EKM | 13 | 11,5 |
| Työ-, kone- ja rakennuskustannus, snt/kg EKM | 28,4 | 19,5 |
| Yrittäjätulo, snt/kg EKM | 10,8 | 8,7 |
| Yrittäjän voitto, snt/kg EKM | 2,2 | 1,8 |
| Kustannukset kattava hinta, snt/kg EKM (Break-Even) x) | 34,6 | 33,2 |
| Yrittäjän palkka, e/h | 24,4 | 22,2 |
| Lehmien poisto-% | 27,9 | 29,3 |
| Hiehojen poikimaikä, kk | 24,8 | 25,1 |
| Väkirehun syönti, g/kg EKM | 410 | 320 |
| Työtunteja/lehmä/v. (sis. peltotyöt) | 60 | 44 |
| Työn tuottavuus, kg EKM/työtunti | 197 | 250 |
| Pääomaa, e/lehmä | 9 720 | 6 600 |
| Konepääoma, e/lehmä | 2 990 | 1 220 |
| Rakennuspääoma, e/lehmä | 4 790 | 2 920 |
| Lehmiä/ha | 0,75 | 1,76 |
x) Break-Even=Kaikista kustannuksista vähennetään tuet ja eläinten myynnistä saadut tulot. Break-Even-hinnalla voidaan tuottaa maitokilo kannattavasti.
Lähde: European Dairy Farmers
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Muhoslainen Karho-ojan karjatila myy verkkokaupan kautta luomulihaa suoraan kuluttajille. Markkinointia ei ole tarvittu. Pakastettujen tuotteiden jakelu hoidetaan helposti, joko suoraan tilalta tiettyinä päivinä tai REKO-renkaan kautta.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
Luonnonmukaisesti viljelevän ja karjaa kasvattavan tulee olla taitava ja valveutunut; tuotantotapa sopii osaaville ja ammattitaitoisille, siten erilaisten haasteiden ratkaiseminen sujuu sutjakasti. Myös joustavuutta ja avarakatseisuutta luomutuottajalta vaaditaan. Luomussa on omat haasteensa. Kotieläintuottajilla on muistissaan eläinten seleeninsaannin selvittely. Piileskelevä hivenaineen puute aiheutti karjoissa terveysongelmia. Haaste taklattiin, kun asia tiedostettiin, rehut analysoitiin, ja ruokintaan lisättiin luomutuotannossa sallittua
