Pöydällä on nippu maksamattomia laskuja ja teurastili tulee kahden kuukauden päästä. Tuttu tilanne monella tilalla. Budjetointi on paras tapa ennakoida kulujen ja tuottojen ajoittumista, mutta vain osa maatiloista seuraa aktiivisesti taloutta, tekee välintilinpäätöksiä tai analysoi tunnuslukuja.
Maatilayrityksen johtamisessa tärkeimpiä töitä ovat suunnittelu ja seuranta. Talouden osalta kirjanpidon mahdollisimman reaaliaikainen seuranta ja vertailu budjettiin ovat keskeisimpiä keinoja hallita maksuvalmiutta sekä varmistaa toiminnan kannattavuus ja vakavaraisuuden kehittyminen.
”Aktiivinen talouden seuranta antaa mahdollisuuksia tehdä korjaustoimia tilikauden aikana ja varmistaa vähintään tavoitteen mukaisen tuloksen”, kertoo talousjohtamisen ja konsultoinnin johtava asiantuntija Ari Nopanen ProAgriasta.
Esimerkiksi naudanlihaa tuottavilla tiloilla tuotannon kierto on hidasta ja erityisesti emolehmätiloilla iso osa tuloista ja tuista tulee syksyllä, vaikka laskuja tulee tasaisesti läpi vuoden. Budjetointi on paras tapa hoitaa taloutta siten, ettei kirstun pohja häämötä missään vaiheessa vuoden aikana.
Loppusyksy on parasta aikaa tehdä välitilinpäätös, analysoida sitä ja tehdä tarvittavia korjaustoimia ennen vuoden vaihdetta.
”Tilan kirjanpito kannattaa pitää ajan tasalla. Tällöin välitilinpäätöksen voi käytännössä ottaa milloin hyvänsä, seuranta on helppoa ja kiinnostavaakin”, Nopanen jatkaa.
Budjetointi, välitilinpäätökset, varsinainen tilinpäätös ja talouden tunnuslukujen analysointi koetaan kuitenkin usein maatilayrityksissä välttämättömäksi pahaksi, vaikka se pitäisi nähdä positiivisena ja palkitsevana työnä, joka antaa varmuutta ja pitää huolta siitä, että rahat riittävät.
”Kirjanpidon, budjetoinnin, tilinpäätökset, palkkahallinnon ja talouden seurannan voi halutessaan myös ulkoistaa siten, ettei itse tarvitse tehdä juuri muuta kuin hyväksyä saapuneet laskut. Kaikki tapahtuu sähköisesti”, Nopanen kertoo.
Ulkoistaminen on hyvä vaihtoehto, jos oma aika tai kiinnostus ei riitä. Pitämällä kirjanpidon ajan tasalla, voi kuitenkin löytää positiivisia puolia niin paljon, että kvartaaleittain tai jopa kuukausittain tapahtuva seuranta alkaa kiinnostaa.
”Kannattaa kuitenkin huomata, että johtamista ei voi helposti ulkoistaa. Vaikka taloushallinto olisi ulkoistettu kokonaan, yrittäjän on osattava analysoida mittareita ja tuloksia sekä tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet.”
Vaikka budjetoinnin hyödyt ovat kiistattomat, vain murto-osa tiloista budjetoi tulevan vuoden rahavirrat kassaan ja kassasta pois.
”Budjetoimalla ja seuraamalla talouden tunnuslukuja, saa parhaan mahdollisen käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta ja niiden vaikutuksesta talouden hallinnassa”, Nopanen toteaa.
Menestyvässä yrityksessä laskut maksetaan ajallaan eräpäivään mennessä.
Budjetointi tuo myös säästöjä.
”Kun maksuvalmius on kunnossa ja tuotot ja kulut tasapainossa, voi esimerkiksi tarvikehankinnat ajoittaa ajankohtiin, jolloin ne ovat halvimmillaan”, Nopanen kertoo kuukausittaisen budjetoinnin hyödyistä.
Esimerkiksi lannoitteiden, siementen ja kasvinsuojeluaineiden hinnoissa ja saatavuudessakin on selvää kausivaihtelua, mikä kannattaa hyödyntää budjetoimalla hankinnat hintavaihtelut huomioiden.
Hyvä maksuvalmius vähentää lainarahan tarvetta. Parhaimmillaan voidaan jopa laittaa riittävä kassapuskuri poikimaan sijoitustoiminnan avulla.
”Varsinainen sijoitustoiminta ei maatilayrityksissä ole kovin tavallista, mutta esimerkiksi määräaikaiset, matalan riskin korkotilit tai nopeasti rahaksi muutettavat matalan riskin rahastot ovat usein nollakorkoista käyttötiliä järkevämpi ratkaisu”, Nopanen vinkkaa.
Parasta kuitenkin budjetoinnissa on, että se vähentää epävarmuutta.
”Kun on budjetti, jota seurataan, tiedetään, missä kunnossa tilan talous on, miten se on kehittynyt ja miten sitä pitää muuttaa tai korjata. Tällöin on myös helppoa ajoittaa investoinnit oikeisiin hetkiin ja pystyy toimimaan ennakoiden.”
Budjetoinnin avulla vähenee myös huoli siitä, selviääkö tulevista laskuista. Yllättäviltä menoeriltä ei aina voi välttyä, mutta kun maksuvalmius on kunnossa, niistä selvitään aiempaa useammin ilman ulkopuolista rahoitusta.
Pietinmäen tilalla kokeillaan rohkeasti uutta. Syksyllä valmistuneessa kolmiseinäisessä pihatossa lypsylehmät makaavat kompostipohjalla ja lannasta talteenotettava lämpö hyödynnetään käyttöveden ja lypsyaseman lattialämmityksessä. Muita vastaavia ratkaisuja ei Suomesta tiettävästi löydy.
Turvepellot ovat Suomen maatalouden suurin ilmastopäästöjen lähde. Menetelmät päästöjen hillitsemiseksi tunnetaan, mutta niiden käyttöönotto edellyttää alueellisia ratkaisuja.
Pudasjärveläiset sisarukset Henna ja Marko Tolonen ovat tyytyväisiä tammikuussa 2020 käyttöön otettuun yhden robotin navettaansa. Sen hinnaksi tuli vain 520 000 euroa.
Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. 23 vuodessa metsä-hehtaarin hinta on yli kaksinkertaistunut.