Jari Ollikkala oli vuonna 2015 rankan päätöksenteon edessä: jatkaako toimintaa vai lopettaako, koska sikala ei kooltaan enää tarjonnut kannattavuutta normituotannossa. Jotain uutta piti seinien sisälle keksiä.
Ollikkalan tilan toiminta emakkorenkaan keskusyksikkönä oli kuihtunut, kun renkaan porsitussikalat lopettivat vuoronperään toimintansa. Jo aiemmin tehty yhteistyö Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa tarjosi kuitenkin alalla jatkonäkymät.
”Lähdettiin yliopistoväen kanssa porukalla hakemaan uutta tietämystä hollantilaisesta vastaavaa yliopistoyhteistyötä tekevästä sikalasta”, Jari Ollikkala sanoo. Ideat sovellettiin Ollikkalan sikalaan noin kuukaudessa vuoden 2016 alkaessa, ja tuloksena on todennäköisesti Suomen onnellisimmat possut. Ne saavat viettää mahdollisimman sikamaista elämää.
”Se tarkoittaa, että siat voivat liikkua sikalan tiloissa mahdollisimman vapaasti. Betonilattioilla on pehmusteeksi ja virikkeiksi aina reilusti olkia. Erikoisinta on, että myös porsiminen tapahtuu vapaissa tiloissa emakoiden ryhmissä”, Jari Ollikkala kuvaa toimintamallia.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan, Wageningenin yliopiston ja Ollikkalan sikalan yhteistyöprojektissa selvitetään porsastuotannon kannattavuutta ja sikojen hyvinvointia, kun emakot elävät pihatoissa koko tuotantokiertonsa ja porsivat pienissä ryhmissä. Vapaa ryhmäporsitus ottaa huomioon emakon ja porsaiden luontaiset käyttäytymistarpeet.
Uudentyyppisen yhteistyöhankkeen rahoittajia ovat Makera, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö, Suomen eläinlääketieteen säätiö, Vetcare ja Atria. Muitakin tutkimuksia Helsingin yliopiston kuvioissa sikalassa tehdään, muun muassa väitöskirjatyö vapaana porsivasta emakosta.
Kolmiroturisteytyksen tulosta olevat lihasiatkin touhuavat vapaina. Lannat puhdistetaan pari kertaa viikossa. Sikala otettiin käyttöön emakkosikalana, emakkorenkaan keskusyksikkönä, vuonna 2000.
Jarin avuksi uudenlaiseen siankasvatukseen innostui omasta perheestä tytär Veera, jolla on agrologin opiskelut loppusuoralla.
Perheen äiti Tiina Ollikkala tekee tilan ulkopuolisen ansiotyön ohella ravihevoskasvatusta TOF-Stable -nimellä. Tilalla on sekä omia että vuokralla olevia hoitohevosia. Nuorin kolmesta siskoksesta, Ella, auttelee tilan ja sikalan töissä, milloin koulusta jää vapaa-aikaa.
Paikallispuudutteen ja tulehduskipulääkkeen antamiseen liittyy paljon tärkeitä yksityiskohtia. Siksi oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa on hyvä tarkastaa, käytetäänkö lääkkeitä tilalla oikein ja turvallisesti.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Turpeen sisältämät humushapot ovat uuden ProHumi-rehuaineen eläinten suoliston toimintaa tukevien vaikutusten takana.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Uuteen vuoteen, seuraavaan satokauteen ja jälleen lähestyvään poikimakauteen tulee vuosittain suhtauduttua innostuksella, ja joka kerta seuraavan vuoden näkee parempana. Onko siinä kenties ikuisen yrittämisen salaisuus? Onko siinä myös syy, miksi maatalous vain jatkaa porskuttamistaan, vaikka kannattavuuskertoimen mukaan tiloista valtaosan pitäisi olla jo kuolleita ja kuopattuja? Rehellisen raadollisesti nyt on aika, jolloin viimeistään pitäisi olla kaivettuna
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
Laajentuneen ja siirtyneen juoksutusmahan ensisijainen hoito on aina leikkaus. Lisäksi potilas tarvitsee monipuolista ja tehokasta tukihoitoa turvaamaan toipumista.
Tukihoito ja hyvät olosuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä leikkauspotilaan toipumiselle.
