Hämeenkyröläisestä maidontuottajasta tuli kotipalveluyrittäjä pitkällisten pohdintojen jälkeen. Melan asiantuntija neuvoo maatalousyrittäjää suuntaamaan uudelle työuralle ajan kanssa ja pienin askelin.
Kotipalveluyrittäjä Tiina Jokelan työympäristöä ovat ikäihmisten kodit, joiden asukkaita hän auttaa monenlaisissa arjen askareissa, kuten ruuanlaitossa ja kaupassakäynnissä. Siivoamisen hän on rajannut palveluidensa ulkopuolelle, jotta aikaa jäisi ihmisten kohtaamiseen.
Ura maidontuottajana päättyi kolme vuotta sitten, Jokelan ollessa 50-vuotias.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
Runsaille tuotantopanoksille saatu huono vastine laittoi Hermanni Lallukan miettimään muita vaihtoehtoja. Marttilan tila Kuusankoskella siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. Ratkaisu oli oikea.
Hyvällä maan rakenteella varmistetaan hyvä sato ja hallitaan riskejä. Maan rakenne on helppo tutkia kotikonstein. Paras aika tutkimiseen on syksy.
Rikkakasveja voi torjua tehokkaasti myös ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tarjolla on laaja valikoima rikkakasveja mekaanisesti kurittavia koneita.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
