Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Ylivieskalaisella Kotipellon Tila Oy:llä on pitkäikäisiä, kestäviä ja tuottoisia lehmiä. Sari ja Marko Sorviston tuvan palkintokaapin päällä koreilee pitkä rivi lehmien satatonnari-palkintoja. Karjantarkkailun tuotosseurannan vuoden 2024 tunnusluvuista käy ilmi, että tilan elossa olevien lehmien elinikäistuotos on huikeat 39 054 maitokiloa, kun koko maan keskiarvo on 24 206 kiloa.
Tilalla ensikoiden osuus karjasta on vain 19,3 prosenttia. Karjan poistettujen lehmien elinikäistuotos on 51 940 kiloa, kun koko maan keskiarvo on 33 232 kiloa.
− Vanhin lehmämme on tällä hetkellä tuottanut maitoa 193 000 kiloa, ja tuottaa edelleen, Kotipellon tilan emäntä Sari Sorvisto kertoo ylpeänä.
Kotipellon tilalla lehmä on työkaveri, joka hoidetaan huolella ja viimeiseen asti.
– Lehmän lopetus on aina viimeinen vaihtoehto, Sari kertoo tilan toimintatavasta.
Lehmien kokonaisvaltainen hyvä hoito ja navetan olosuhteet eli ilman laatu, valon määrä, lannanpoiston toimivuus ja toimiva lypsyrobotti vaikuttavat kaikki tunnuslukuihin ja tilan tulokseen.
− Kun asiat ovat kunnossa, lehmä voi hyvin. Kannattavuus syntyy kestävästä karjasta, isäntä Marko Sorvisto sanoo.
Sorvistojen karja oli mukana Anu Tiikkaisen pro gradu -tutkimuksessa, jonka aiheessa yhdistyy entisen maitotilayrittäjän kiinnostus maidontuotannon talouteen ja ympäristönäkökulmiin. Tiikkainen tutki joulukuussa 2024 valmistuneessa lopputyössään KEP-lukua eli energiakorjattua elinpäivätuotosta sekä Sorvistojen karjassa että valtakunnallisesti. Luku kertoo lehmien tuotoksesta ja kestävyydestä.
Suomalaisten maitotilojen hajonta KEP-tunnusluvussa on todella suurta. Parhaiden tilojen KEP on yli 20 kiloa, kun toisessa ääripäässä ovat vain viiden kilon KEP-luvut.
− Miksi näin on, ja miten asiaa voisi parantaa, Anu Tiikkainen pohdiskelee.
Karjoista paras viisi prosenttia saavuttaa 16,6 kilon KEPin elossa olevilla lehmillä ja 20,1 kilon poistetuilla.
Kotipellon tilan KEP-tulokset vuodelta 2024 ovat huimat: elossa olevien KEP on 19,2 ja poistettujen 21,1 kiloa. Huipputasoiset tulokset on saavutettu, kun kaikki hyvinvoinnin ja tuotannon luvut ovat kulkeneet oikeaan suuntaan. Siihen on päästy seuraamalla intensiivisesti tuotannosta saatavia lukuja ja miettimällä, mitkä tuotantoratkaisut ja hoitokäytänteet ovat niihin johtaneet. Esimerkiksi ruokinnan tarkkailussa jatkuvasti seurattavia asioita ovat maitonäytteistä saatavat urea, vapaat rasvahapot, rasva ja valkuainen sekä navetassa sonnan siivilöinti ja toteutuneen syönnin seuraaminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
