Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Kuutisen vuotta sitten vierailin Kajaanin Vuolijoella Rauharannan lypsykarjatilalla. Pientila oli melko nopealla syklillä kasvanut suurtilaksi. Ahti Pussisen astuessa isännän saappaisiin vuonna 1998 tilalla oli 15 lehmää ja parsinavetta sekä 40 hehtaaria peltoa.
Vuoden kuluttua tehtiin navettalaajennus Merja Karjalaisen kanssa, jolloin tilaa saatiin 40 lehmälle. Vuonna 2012 olikin sitten kolmirobottisen visiiripihaton avajaiset ja pääluku nousi 87 lehmään. Myöhemmin umpilehmille tehtiin tilat pihaton kylkeen.
Vuonna 2013 otettiin kolmas robotti käyttöön. Samoihin aikoihin ostettiin 11 kilometrin päästä toinen tila tuotantorakennuksineen ja koneineen.
Edellisellä käynnillä peltopinta-ala oli 450 hehtaaria ja vuokramaata 150 hehtaaria. Lypsäviä oli 210 ja nuorkarjaa noin 100 päätä.
Aiemmin isäntäväki korosti hyvän johtamisen ja jaksamisesta huolehtimisen olevan avainasemassa. Nyt kiinnostaa, miten Rauharannan tilalla tällä hetkellä menee.
Eteenpäin mennään koko ajan, vaikka välillä pienin askelin. Tällä hetkellä tuntuu mukavalta, kun Ville ja Aapo ovat vahvasti mukana tilan työntekijöinä. Aapo on suorittanut maatalouden perustutkinnon ja Ville opiskelee agrologiksi monimuoto-opetuksessa. Lisäksi Villen puoliso Suvi on työssä tilalla. Ulkopuolisia on töissä sesongista riippuen 2−3, kesäisin viisi lisää.
Villellä ja Suvilla on talo muutaman kilometrin päässä.
Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon omalla väellä kustannussyistä. Ruokinnan ja kasvintuotannon suunnittelu, tukineuvonta, kirjanpito ja palkanlaskenta on ulkoistettu.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
