Hirvilammen luomun yrittäjät Susanna Valtonen ja Otto Paakkala lähtivät kotieläintuottajiksi ilman raskaita investointeja. Tänä vuonna mukaan kuvioihin tuli myös lihan jalostus ja myynti, kun Valtonen alkoi pyörittää Katinalan Lihakauppaa Hattulassa.
Hirvilammen luomun tarina alkoi Hämeen ammattikorkeakoulusta Mustialasta. Siellä tapasivat agrologiopiskelijat Susanna Valtonen ja Otto Paakkala. Molemmilla oli haave viljelijän ammatista ja omasta tilasta.
Iitistä kotoisin oleva Susanna oli aina pitänyt naudoista ja myös työskennellyt maatalouden perustutkinnon suorittamisen jälkeen karjatiloilla. Oton kotona Hämeenlinnassa oli pieni kasvinviljelytila ilman omaa kuivuria tai puimuria.
Nurmivaltainen luomuemolehmätuotanto alkoi pian hahmottua haaveesta suunnitelmaksi. Kun 10 kilometrin päästä Hattulan puolelta tuli mahdollisuus vuokrata suuri navetta yhdessä toisen tilan kanssa, alkoi tapahtua.
Keväällä 2019 Valtonen ja Paakkala ostivat peltoa ja vuokrasivat sitä myös Paakkalan kotitilalta. Laitumelle ostettiin myös ensimmäiset hiehot ja sonni. Seuraavana keväänä poiki noin 30 eläintä.
Nyt kuusi vuotta tilanpidon aloittamisesta Hirvilammella on vajaat 50 emolehmää. Hiehovasikat loppukasvatetaan itse ja sonnivasikat myydään HKFoodsin kautta tutulle kasvattajalle.
Karjaa on alusta asti kasvatettu suunnitelmallisesti. Tavoitteena on risteytyskarja, jossa emot ovat simmentalin ja anguksen risteytyksiä.
Sonneja tilalla on kolme, roduiltaan simmentalia ja limousinia. Hiehoiksi on ostettu anguksia. Yksi sonneista on astutuskaudella lainassa yhteistyötilalla ja kaksi ovat hommissa tilan omissa kahdessa emolaumassa.
Karjan kokoa on kasvatettu ostamalla hiehoja tutulta kasvattajalta. Sonnit on hankittu huutokaupasta ja suoraan toisilta tiloilta. Yksi sonneista on kasvatettu itse.
Valittujen rotujen ominaisuudet sopivat Hirvilammen tuotantomuotoon. Angukset ovat hyviä emoja ja simmentalit taas maitoisia ja hyvin kasvavia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Tenhon suoramyyntitila on luottanut luomuun jo lähes 30 vuotta. Pellolta pöytään -ketju on todella lyhyt, sillä luomulihakarja ja luomulampaat teurastetaan omassa teurastamossa. Markkinointi hoituu nykyisin pääosin somessa.
Paimiolainen Perkkiön tila on oman tiensä kulkija. Kaikki eläimet emakoista ja karjuista pikkupossuihin sekä lampaisiin saavat ulkoilla ympäri vuoden. Laidunliha kulkee tilalta suoramyyntinä tiedostavien ja laatua arvostavien kuluttajien lautasille.
Luomutuotteiden kysyntä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Riuttaskorven luomutilalla aiotaan tuottaa luomumaitoa jatkossakin.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
