Hirvilammen luomun yrittäjät Susanna Valtonen ja Otto Paakkala lähtivät kotieläintuottajiksi ilman raskaita investointeja. Tänä vuonna mukaan kuvioihin tuli myös lihan jalostus ja myynti, kun Valtonen alkoi pyörittää Katinalan Lihakauppaa Hattulassa.
Hirvilammen luomun tarina alkoi Hämeen ammattikorkeakoulusta Mustialasta. Siellä tapasivat agrologiopiskelijat Susanna Valtonen ja Otto Paakkala. Molemmilla oli haave viljelijän ammatista ja omasta tilasta.
Iitistä kotoisin oleva Susanna oli aina pitänyt naudoista ja myös työskennellyt maatalouden perustutkinnon suorittamisen jälkeen karjatiloilla. Oton kotona Hämeenlinnassa oli pieni kasvinviljelytila ilman omaa kuivuria tai puimuria.
Nurmivaltainen luomuemolehmätuotanto alkoi pian hahmottua haaveesta suunnitelmaksi. Kun 10 kilometrin päästä Hattulan puolelta tuli mahdollisuus vuokrata suuri navetta yhdessä toisen tilan kanssa, alkoi tapahtua.
Keväällä 2019 Valtonen ja Paakkala ostivat peltoa ja vuokrasivat sitä myös Paakkalan kotitilalta. Laitumelle ostettiin myös ensimmäiset hiehot ja sonni. Seuraavana keväänä poiki noin 30 eläintä.
Nyt kuusi vuotta tilanpidon aloittamisesta Hirvilammella on vajaat 50 emolehmää. Hiehovasikat loppukasvatetaan itse ja sonnivasikat myydään HKFoodsin kautta tutulle kasvattajalle.
Karjaa on alusta asti kasvatettu suunnitelmallisesti. Tavoitteena on risteytyskarja, jossa emot ovat simmentalin ja anguksen risteytyksiä.
Sonneja tilalla on kolme, roduiltaan simmentalia ja limousinia. Hiehoiksi on ostettu anguksia. Yksi sonneista on astutuskaudella lainassa yhteistyötilalla ja kaksi ovat hommissa tilan omissa kahdessa emolaumassa.
Karjan kokoa on kasvatettu ostamalla hiehoja tutulta kasvattajalta. Sonnit on hankittu huutokaupasta ja suoraan toisilta tiloilta. Yksi sonneista on kasvatettu itse.
Valittujen rotujen ominaisuudet sopivat Hirvilammen tuotantomuotoon. Angukset ovat hyviä emoja ja simmentalit taas maitoisia ja hyvin kasvavia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Tenhon suoramyyntitila on luottanut luomuun jo lähes 30 vuotta. Pellolta pöytään -ketju on todella lyhyt, sillä luomulihakarja ja luomulampaat teurastetaan omassa teurastamossa. Markkinointi hoituu nykyisin pääosin somessa.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.
Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.
Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
