Osamaksurahoitus on edelleen yleisin tapa hankkia traktori tai puimuri, mutta leasingin käyttö yleistyy. Molemmissa tavoissa on hyvät puolensa ja valintaan vaikuttavat myös tilakohtaiset seikat. Traktorin voi myös vuokrata.
Uusi traktori, puimuri tai ajosilppuri ovat usein niin isoja hankintoja, että niitä tehdään harvoin omalla rahalla. Pankistakin on hieman hankala saada lainaa konehankintoihin, koska kone ei käy lainan vakuudeksi.
Rahoitusvaihtoehdoista jäljelle jäävät rahoitusyhtiön järjestämät osamaksu- ja leasingrahoitus. Molemmissa tapauksissa paperityöt asiakkaan kanssa hoitaa useimmiten koneliikkeen myyjä, mutta raha tulee rahoitusyhtiöstä. Asiakas voi valita itse, minkä rahoitusyhtiön kanssa haluaa toimia.
Rahoitusyhtiöt asettavat rahoitukselle koron samaan tapaan kuin pankit. Rahoitettava kone on vakuutena ja rahoitusyhtiön omistuksessa niin kauan, kun viimeinen osamaksuerä tai leasingsopimuksen kuukausimaksu on maksettu.
Leasing on ollut jo pitkään Euroopan isoissa maatalousmaissa yleisin konekaupan rahoitusmuoto. Leasingrahoitus on usein järkevin valinta silloin, kun koneelle tulee paljon käyttötunteja ja työkone vaihdetaan muutaman vuoden välein.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Suomessa on paljon pieniä viljankuivureita, jotka eivät kuitenkaan vastaa kasvaneiden tilojen tarpeisiin. Uutta hankittaessa pitää miettiä ainakin kokoa, lämmönlähdettä, olemassaolevia rakenteita ja pölynhallintaa. Kokemuksia kolmesta erityyppisestä kuivuriratkaisusta.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
