Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Huittisissa sijaitsevan Jartun tilan 33 hehtaarin juurikasalan kylvi viime keväänä peltorobotti FarmDroid, joka on ensimmäinen maatilalle hankittu robotti Suomessa. Alkukesän mittaan aurinkosähköllä toimiva robotti harasi kasvustoja väsymättömästi. Syksyllä robotin toimivuutta kokeiltiin syysrapsin kylvössä.
– Uskon robottien yleistyvän maatiloilla jo lähivuosina. Yksi kimmoke koneen hankintaan oli kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen juurikkaanviljelyssä, tilan isäntä Juha Jarttu kertoo.
Tilan pellot ovat pääosin ravinteikkaita ja pehmeitä maita, joissa rikkapaine on kova.
– Kasvinsuojeluaineet ruiskutustöineen ovat iso kustannuserä. Olen myös huolissani, miten maavaikutteiset aineet vaikuttavat pitkään käytettynä kasvien kasvuun.
Jartun tilalla juurikasta on viljelty vasta kuutisen vuotta. Kokemukset kasvista ovat hyvät, ja kasvi sopii tilan viljelykiertoon. Tarkoitus on viljellä juurikasta vastakin, sen vuoksi kylvökoneinvestointi kävi ajankohtaiseksi. Perinteisen koneen hankinnan sijaan päädyttiin robottiin sen korkeasta hinnasta huolimatta.
Päätökseen vaikutti oleellisesti se, että hankintaan saatiin lopulta ely-keskukselta investointiavustusta, samankaltaista, jota myönnetään muun muassa täsmäviljelyyn, energiatehokkuuden parantamiseen ja automaattiohjaukseen.
– Olen iloisesti yllättynyt päätöksestä. Tämä voi olla päänavaus vähemmän kuormittavan viljelytekniikan yleistymiselle, Juha Jarttu sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
