Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Huittisissa sijaitsevan Jartun tilan 33 hehtaarin juurikasalan kylvi viime keväänä peltorobotti FarmDroid, joka on ensimmäinen maatilalle hankittu robotti Suomessa. Alkukesän mittaan aurinkosähköllä toimiva robotti harasi kasvustoja väsymättömästi. Syksyllä robotin toimivuutta kokeiltiin syysrapsin kylvössä.
– Uskon robottien yleistyvän maatiloilla jo lähivuosina. Yksi kimmoke koneen hankintaan oli kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen juurikkaanviljelyssä, tilan isäntä Juha Jarttu kertoo.
Tilan pellot ovat pääosin ravinteikkaita ja pehmeitä maita, joissa rikkapaine on kova.
– Kasvinsuojeluaineet ruiskutustöineen ovat iso kustannuserä. Olen myös huolissani, miten maavaikutteiset aineet vaikuttavat pitkään käytettynä kasvien kasvuun.
Jartun tilalla juurikasta on viljelty vasta kuutisen vuotta. Kokemukset kasvista ovat hyvät, ja kasvi sopii tilan viljelykiertoon. Tarkoitus on viljellä juurikasta vastakin, sen vuoksi kylvökoneinvestointi kävi ajankohtaiseksi. Perinteisen koneen hankinnan sijaan päädyttiin robottiin sen korkeasta hinnasta huolimatta.
Päätökseen vaikutti oleellisesti se, että hankintaan saatiin lopulta ely-keskukselta investointiavustusta, samankaltaista, jota myönnetään muun muassa täsmäviljelyyn, energiatehokkuuden parantamiseen ja automaattiohjaukseen.
– Olen iloisesti yllättynyt päätöksestä. Tämä voi olla päänavaus vähemmän kuormittavan viljelytekniikan yleistymiselle, Juha Jarttu sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
