Piskuinen Jobo ST35 Rabbit on maailman pienin sarjavalmisteinen sykeharvesteri. Silti se on täysverinen karsiva koura myös ensiharvennuksille.
Minikokoinen Jobo ST35 Rabbit herättää aluksi pelkkää hilpeyttä, mutta luulot karisevat äkkiä, kun seuraa koneen toimivuutta asiansa osaavan kuskin käsissä. Kouralla mahtuu työskentelemään tiheässäkin risukossa, ja sillä kaataa ja karsii tyviläpimitaltaan jopa 20-senttiset puut. Rankakasoja syntyy sellaista vauhtia, että väkisinkin alkaa laskelmoida metsurityön tuntihintoja.
Tätä lienee miettinyt myös pietarsaarelainen energiapuuyrittäjä ja metsänomistaja Stefan Finnäs, kun hän päätyi hankkimaan oman sykeharvesterin ja alustakoneena toimivan Kranman Bison 10 000 -pienmetsäkoneen viime syksynä FinnMETKO-näyttelyn jälkeen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Maatilayritykset kasvavat, mikä on tervetullutta, kun asiaa peilaa naapurimaitamme pienempään keskimääräiseen tilakokoon. Yritystoiminta on ollut meillä perinteisesti perheviljelmäpohjaista. Toivoa saattaa, että sama perusta kantaa jatkossakin. On kuitenkin väistämätöntä, että tilakokojen kasvaessa tarvitaan erilaisia rahoituskuvioita ja yritysmuotoja turvaamaan tulevia investointeja, kun ruokaa tuottavat yhä suuremmat yksiköt. Tämä tarkoittaa entistä suurempaa riskinottoa, mikä korostaa entisestään johtamisen, talouden
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
