Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maatilayrittäjän on tunnistettava ja hallittava tuotantonsa keskeisimmät riskit, jotta maatilayrityksen kannattavuus pysyy mahdollisimman hyvänä ja tasaisena.
– Maanviljelijät osaavat vakuuttaa hyvin omaisuus- ja henkilöriskit. Markkinariskeihin, kuten maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihteluihin, varaudutaan huonommin, LähiTapiolan johtava asiantuntija Sami Myyrä näkee.
– Myyntituotteiden hintariskiä hallitaan parhaiten sopimustuotannolla. Kotieläintiloilla tämä on arkipäivää. Futuuri- ja muiden hintasopimusten soisi yleistyvän myös kasvinviljelypuolella.
Monet yrittäjät käyttävät varastointia riskienhallintatyökaluna. Myyrä ei lämpene varastospekuloinnille.
– Jos esimerkiksi vilja, rehut tai lannoitteet ovat pitkään varastoissa, kohdistuu varastoitaviin tuotteisiin uusi riski. Esimerkiksi kosteus, tuholaiset, ilkivalta tai kiinteistövahingot saattavat pilata varastoitavat tuotteet.
Satovahinkojen vakuuttaminen ei ole innostanut viljelijöitä, vaikka satovakuutuksia on saatavilla. Perinteinen satovakuutus ei huomioi yrittäjän ammattitaitoa ja kannustaakin enemmän passiivisuuteen kuin aktiivisuuteen.
– Perinteisessä satovahinkovakuutuksessa ei selvitetä sitä, kuinka suurelta osalta huono sato johtuu sääoloista ja mikä osuus on yrittäjän omalla osaamisella. Satovakuutus voisi toimia paremmin niin, että vakuutuksesta saisi korvauksen aina, kun sääolot eroavat merkittävästi alueen normaaleista oloista. Silloin viljelijän osaaminen ja viljelytekniikka eivät vaikuttaisi korvauksen suuruuteen. Peltojaan sadettava viljelijä saisi saman korvauksen kuin viljelijä, joka ei ole varautunut sääriskeihin. Satoindeksivakuutus on markkinoilla esimerkiksi Itävallassa, Myyrä kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Viljelijä Kari Alasaari tutkii, kokeilee, testaa ja onnistuu – ja jakaa tietoaan mieluusti muillekin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
