Siirry sisältöön
Kolumni

Komissio myllyttää

Jaa

Viimeksi kulunut vuosi on tehnyt selväksi, että ruuan, lämmön ja siinä ohessa sähkön merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Myös hinnat ovat nousseet enemmän kuin vuosikymmeniin. Julkisuudessa on esiintynyt tieto, että traktorien hinta on noussut vuodessa 30 prosenttia. Vastapainoksi on kerrottu laskelma, että viljatonnilta pitäisi saada 100 euroa enemmän eli ainakin 400 euroa, jotta tuotanto löisi leiville. Isoimman myllerryksen on luonnollisesti aiheuttanut Ukrainan sota, mutta ei sillekään voi langettaa koko syytä. Maapallon öljy- ja kaasu­varat sattuvat vain olemaan rajalliset.

Kyllä metsissäkin humisevat muut kuin lauh­keat föhn-tuulet. Metsäyhtiöt ovat rummuttaneet puun hyvää menekkiä ja siitä saatavia hintoja, mutta usean­kin vuoden sihdillä puun hinnat ovat jämähtäneet paikalleen. Teollisuus on pitänyt huolen, että inflaatiokehitys ei ole valahtanut metsänomistajan kukkaroon. Tästä on ihan tuoretta omakohtaista kokemusta.

,

Kirjoittaja on konealan yritysjohtaja ja hallituksen pj emeritus, harrastuksena metsänhoito.

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • 125 vuotta maatalouden asialla

    Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Veroedut kannustivat yhteis­metsään

    Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Itse sopivaksi räätälöity viljely­järjestelmä

    Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljely­riskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseen­alaistanut perinteiset viljely­tavat ja kehittänyt tilalleen ja nyky­olo­suhteisiin sopivan oman viljely­järjestelmän.

    Tilaajille

  • Mistä raha tulee maatiloille?

    Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myynti­tulot laskivat kolme prosenttia edellis­vuodesta, kun taas metsän­myynti­tulot nousivat, samoin tulotuet maksatus­siirtymien vuoksi. Myös sivu­ansio­tuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.

    Tilaajille

  • Mikä on marginaali­vero?

    Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.

    Tilaajille

  • Mihin velkaa, milloin ja miksi?

    Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulko­puoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.

    Tilaajille
Kaikki jutut