Uudella kuminaöljyinnovaatiolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Antibioottisella kuminaöljyllä uskotaan olevan hyvät kaupallistamisen mahdollisuudet.
Nordic Caraway Oy:n rehun lisäaineeksi kehittämällä kuminaöljyllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia broilereiden terveyteen ja kasvuun. Kuminaöljyllä on myös merkittävä vaikutus tuotantoeläinten suoliston mikrobikantaan. Sen on osoitettu estävän muun muassa salmonellan, kolibakteerin ja kampylobakteerin kasvua tehokkaammin kuin kaupalliset antibioottivalmisteet.
– Olemme tehneet ruokintakokeet 1 320 broilerilla vuonna 2019. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä kuminaöljyn lisääminen rehuun paransi broilereiden kasvua 35 vuorokauden kasvatusjaksolla. Silti vain 2–3 tapauksesta kymmenestä rehun kulutus kasvoi, toimitusjohtaja Juha Hemminki kertoo.
Viimeisimmät tutkimukset tehtiin vuoden 2022 alussa. Laboratoriotutkimuksessa kuminaöljy esti sekä koli- että kampylobakteereiden lisääntymistä tehokkaammin kuin antibioottilääkkeet. Samalla hyvien suolistobakteerien, esimerkiksi bifidobakteerien, määrä kasvoi.
Nordic Carawayn kehittämässä rehujen lisäaineessa on vesihöyrytislatun kuminaöljyn lisäksi muitakin luonnonmukaisia komponentteja. Yhtiö on hakenut tuotteelleen kotimaista ja kansainvälistä patenttia. Kansainvälinen patenttivirasto on antanut asiasta myönteisen välipäätöksen.
– Myytävä tuote tulee olemaan käyttöoikeuteen ja tietotaitoon perustuva lisenssi, joka mahdollistaa toiminnan skaalaamisen nopeasti. Innovaatio voi mahdollistaa kuminan viljelyalan kasvattamisen Suomessa.
Hemminki arvioi, että lisäaineella on isot markkinat erityisesti Aasiassa, jos kanojen rehuihin sekoitetaan rutiininomaisesti antibiootteja.
Hankkija kehitti joitain vuosia sitten samat myönteiset vaikutukset omaavan, männyn pihkasta valmistettavan Progres-rehuinnovaation, jota myydään ympäri maailman. Progresia käytetään jo kaikkien eläinlajien rehuissa.
Nordic Caraway palkittiin kuminaöljyinnovaatiostaan Maatalouskonemessuilla lokakuussa Agro-INNO-palkinnolla.
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Turpeen sisältämät humushapot ovat uuden ProHumi-rehuaineen eläinten suoliston toimintaa tukevien vaikutusten takana.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
