Laiduntyöntekijä Roosa Vepsäläinen vastasi kesällä 2024 lapinlahtelaisen Alapihan emolehmätilan laidunkierrosta. Laidunsiirtojen tarkkuus ja panostus laidunten hoitoon nostivat vieroitettujen vasikoiden keskipainon 20 kilolla edellisvuotisesta, vaikka kesä oli kuiva.
Panostus laidunten hoitoon ja syöttörotaation tarkkuuteen osoittautui viime kesänä kannattavaksi Alapihan emolehmätilalla. Vasikat vieroitettiin keskimäärin 20 kiloa painavampina kuin edellisenä vuonna. Vieroituspainon nousu näkyy teurashinnassa, koska luomutilan hiehot lähtevät nykyisten luomusääntöjen takia teuraaksi jo kesäkuun alussa. Sonnit saavat paremman kausilisän, jos ne kasvavat 400 kiloon jo aiemmassa hintaportaassa. Sen lisäksi lyhyempi loppukasvatusaika säästää ruokinta- ja kuivikekulua noin kymmeneltä päivältä.
– Siitä kertyy 6 500–7 000 euroa. Koko laiduntyöntekijän palkkakulua se ei kuittaa, mutta mielestäni se kattaa tarkemman rotaation lisätyön, Mikko Piippo sanoo.
Mikko ja Jaana Piipon karjassa oli viime kesänä seitsemän laidunryhmää niin, että aikuisten sonnien laumoissa oli 22–24 emoa vasikoineen.
– Laiduntöihin kuuluvat kahdesti päivässä laumojen tsekkaus, eläinhavainnointi, veden ja kivennäisten lisääminen sekä laidunsiirrot. Lisäksi tarvittaessa aitojen korjaus ja alusten ajaminen kolmioterällä, Mikko Piippo luettelee.
Kaikille laidunlohkoille tulee putkivesi, sillä Piipot ovat vetäneet laitumille kolme kilometriä vesilinjaa. Näin tarvitsee siirtää vain vesiallas mönkijällä seuraavalle lohkolle.
Kaukaisimmat tilan viidestä laidunalueesta ovat 25 kilometrin päässä Väisälänmäen kansallismaisemissa. Laidunvastaavalle tuli siten päivässä toistasataa kilometriä autolla.
Roosa Vepsäläinen huolehti Alapihan laiduntöistä vapusta lokakuun puoliväliin. Työ alkoi aitojen rakentamisesta ja loppui niiden purkuun sekä tiineystarkastuksissa avustamiseen. Työviikko oli viisipäiväinen ja työaika seitsemästä puoli neljään.
Viime kesän kuivuus edellytti nopeaa reagointia siirroissa. Joka päivä oli vaihdettava kahden tai kolmen ryhmän laitumet. Arkiviikon aikana hän myös valmisteli laitumet viikonlopun laidunvastaavalle.
– Pistin perjantaisin viestin Jaanalle ja Mikolle, mikä lauma on missäkin ja mitkä täytyy siirtää, Roosa Vepsäläinen kertoo.
Hän sanoo oppineensa kesän aikana eniten juuri laidunkierrosta.
– Sen, mitä laidunkierto vaatii ja mitä se antaa eläimille. Kun päivittäin seuraa laitumen kasvua, oppii näkemään, milloin on aika siirtää lauma, sanoo Vepsäläinen, joka jatkaa työssään myös laidunkaudella 2025.
Alapihan tila on hionut laidunrotaatiotaan teräväksi Atrian emohankkeissa. Laidunlohkot ovat puolesta hehtaarista yhteen. Lohkolla on 30 päivän lepoaika ja laidunnus yhtenä tai kahtena päivänä.
– Olemme kiinnittäneet paljon huomiota jättökorkeuteen, jotta se pysyisi vähintään kahdeksassa sentissä. Se vaatii tarkkuutta siirroissa, Mikko Piippo painottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Lajinmukainen ja laadukas ruokinta on eläinten tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
