Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Lintujen kevätmuuton aikaan on pelloilla jo tehty kevätkylvöjä, ja syyskylvöiset kasvustot ovat lähteneet kasvuun. Lintuparvi tallaa, nyppii ylös taimia ja syö ensimmäisen pääverson vilja- ja nurmikasveista. Erityisesti rauhoitettujen valkoposkihanhien muuttomatka jatkuu vasta, kun tuulet ovat kääntyneet suotuisiksi. Levähdysaika voi venyä viikoiksi ja silloin levähdyspaikaksi valikoituneet pellot syödään tehokkaasti. Hanhet, kurjet ja joutsenet ruokailevat luonnollisesti mieluiten siellä, missä kasvustot ovat hyviä ja elinvoimaisia.
Muuttoparvissa liikkuu kymmeniätuhansia lintuja, ja kokonaisuudessaan Suomen yli muuttaa satojatuhansia lintuja. Lajintunnistus suurista parvista on vaikeaa, mutta kaikille linnuille kuuluu antaa pesimärauha. Rauhoitettujen lintujen ampuminen, pelottelu tai häirintä on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Valkoposkihanhi rauhoitettiin Suomessa 1970-luvulla, jolloin kanta oli hyvin pieni. Suojelustatuksen muuttamiseksi on tehty työtä EU:n suuntaan, mutta mitään nopeaa ratkaisua ei tällä hetkellä ole näkyvissä.
Luonnonsuojelun ja maatalouden välinen ristipaine on muutenkin kova. Parvi kutsumattomia ruokavieraita turhauttaa, sillä keinot tuhojen estämiseksi ovat melko vähäisiä, vaikkakin olemassa.
Korvausten hakeminen rauhoitettujen lintujen aiheuttamista tuhoista tuntuu laihalta lohdulta, kun lintutuhojen riskin joutuu huomioimaan esimerkiksi viljelykasvia valitessaan. Monilla tiloilla Savossa on jo jätetty pois syyskylvöiset kasvit, koska kasvustojen tuhoutuminen on niin todennäköistä. Muuttoalueen karjatiloilla nurmien ja paalien tuhoutuminen uhkaa säilörehun riittävyyttä sisäruokintakaudella ja voi lisätä tarvetta rehun ostoon.
Vaikka kylvön uusimiskustannukset korvattaisiin, uusintakylvö ei välttämättä onnistu, sillä kasvukausi loppuu kesken. Sitä todennäköisemmin, mitä pohjoisempana vahingot tapahtuvat.
Valkoposkihanhien arktisen muuton linja kulkee Etelä-Suomen yli kohti Pohjois-Karjalaa ja siitä pesimäalueille Barentsinmerelle. Ilmavirrat kuitenkin vaikuttavat muuttoreitteihin, ja siksi esimerkiksi keväällä 2025 hanhien muuttomatka pysähtyi Hämeeseen ja Uudellemaalle.
Hanhien muuttoreittiä Suomen yli ovat myös vahvistaneet Ruotsin ja Viron rannikoiden kasvaneet merikotkakannat, sillä merikotkat saalistavat hanhia. Lisäksi Venäjän puolella heikentynyt maatalous on osaltaan siirtänyt muuttoreittejä Suomen ylle. Toisaalta merikotkakanta on vahvistunut myös Pohjois-Karjalassa, mikä voi paikallisesti auttaa viljelijöitä.
Luonto voi auttaa verottamalla hanhikantaa, mutta maatalouden näkökulmasta kestävän tilan saavuttamiseksi olisi mahdollistettava metsästys. Tätä tavoitetta viljelijät voivat edesauttaa ilmoittamalla omilla pelloillaan tapahtuneet viljelyvahingot.
Vuonna 2024 Suomessa maksettiin rauhoitettujen lintujen aiheuttamista viljelyvahingoista korvauksia noin neljä miljoonaa euroa, josta noin 3,15 miljoonaa euroa oli valkoposkihanhien ja kurkien aiheuttamia vahinkoja maataloudelle. Valtaosa korvauksista kohdistuu Pohjois-Karjalan nurmiviljelyalueille.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
