Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Lintujen kevätmuuton aikaan on pelloilla jo tehty kevätkylvöjä, ja syyskylvöiset kasvustot ovat lähteneet kasvuun. Lintuparvi tallaa, nyppii ylös taimia ja syö ensimmäisen pääverson vilja- ja nurmikasveista. Erityisesti rauhoitettujen valkoposkihanhien muuttomatka jatkuu vasta, kun tuulet ovat kääntyneet suotuisiksi. Levähdysaika voi venyä viikoiksi ja silloin levähdyspaikaksi valikoituneet pellot syödään tehokkaasti. Hanhet, kurjet ja joutsenet ruokailevat luonnollisesti mieluiten siellä, missä kasvustot ovat hyviä ja elinvoimaisia.
Muuttoparvissa liikkuu kymmeniätuhansia lintuja, ja kokonaisuudessaan Suomen yli muuttaa satojatuhansia lintuja. Lajintunnistus suurista parvista on vaikeaa, mutta kaikille linnuille kuuluu antaa pesimärauha. Rauhoitettujen lintujen ampuminen, pelottelu tai häirintä on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Valkoposkihanhi rauhoitettiin Suomessa 1970-luvulla, jolloin kanta oli hyvin pieni. Suojelustatuksen muuttamiseksi on tehty työtä EU:n suuntaan, mutta mitään nopeaa ratkaisua ei tällä hetkellä ole näkyvissä.
Luonnonsuojelun ja maatalouden välinen ristipaine on muutenkin kova. Parvi kutsumattomia ruokavieraita turhauttaa, sillä keinot tuhojen estämiseksi ovat melko vähäisiä, vaikkakin olemassa.
Korvausten hakeminen rauhoitettujen lintujen aiheuttamista tuhoista tuntuu laihalta lohdulta, kun lintutuhojen riskin joutuu huomioimaan esimerkiksi viljelykasvia valitessaan. Monilla tiloilla Savossa on jo jätetty pois syyskylvöiset kasvit, koska kasvustojen tuhoutuminen on niin todennäköistä. Muuttoalueen karjatiloilla nurmien ja paalien tuhoutuminen uhkaa säilörehun riittävyyttä sisäruokintakaudella ja voi lisätä tarvetta rehun ostoon.
Vaikka kylvön uusimiskustannukset korvattaisiin, uusintakylvö ei välttämättä onnistu, sillä kasvukausi loppuu kesken. Sitä todennäköisemmin, mitä pohjoisempana vahingot tapahtuvat.
Valkoposkihanhien arktisen muuton linja kulkee Etelä-Suomen yli kohti Pohjois-Karjalaa ja siitä pesimäalueille Barentsinmerelle. Ilmavirrat kuitenkin vaikuttavat muuttoreitteihin, ja siksi esimerkiksi keväällä 2025 hanhien muuttomatka pysähtyi Hämeeseen ja Uudellemaalle.
Hanhien muuttoreittiä Suomen yli ovat myös vahvistaneet Ruotsin ja Viron rannikoiden kasvaneet merikotkakannat, sillä merikotkat saalistavat hanhia. Lisäksi Venäjän puolella heikentynyt maatalous on osaltaan siirtänyt muuttoreittejä Suomen ylle. Toisaalta merikotkakanta on vahvistunut myös Pohjois-Karjalassa, mikä voi paikallisesti auttaa viljelijöitä.
Luonto voi auttaa verottamalla hanhikantaa, mutta maatalouden näkökulmasta kestävän tilan saavuttamiseksi olisi mahdollistettava metsästys. Tätä tavoitetta viljelijät voivat edesauttaa ilmoittamalla omilla pelloillaan tapahtuneet viljelyvahingot.
Vuonna 2024 Suomessa maksettiin rauhoitettujen lintujen aiheuttamista viljelyvahingoista korvauksia noin neljä miljoonaa euroa, josta noin 3,15 miljoonaa euroa oli valkoposkihanhien ja kurkien aiheuttamia vahinkoja maataloudelle. Valtaosa korvauksista kohdistuu Pohjois-Karjalan nurmiviljelyalueille.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Suomessa on paljon pieniä viljankuivureita, jotka eivät kuitenkaan vastaa kasvaneiden tilojen tarpeisiin. Uutta hankittaessa pitää miettiä ainakin kokoa, lämmönlähdettä, olemassaolevia rakenteita ja pölynhallintaa. Kokemuksia kolmesta erityyppisestä kuivuriratkaisusta.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
KoneAgria-näyttelyssä 9. lokakuuta 2025 Agri-INNO-palkinnon pokannut Avant Tecno Oy on ylöjärveläinen perheyritys, joka valmistaa pienkuormaajia muun muassa maatalouden ja kiinteistönhuollon käyttöön. Vuodesta 1991 kansainväliseksi toimijaksi kasvaneen yrityksen perustaja Risto Käkelä on alkujaan ponnistanut yrityksen johtoon maitotilalta Kurikasta. − Keskittyminen tiettyihin asioihin, hyvät tuoteideat ja työn tekeminen tosissaan – ne ovat olleet yrityksen kasvun ja menestyksen
