Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Maatilan strategia ei synny sattumalta, vaan se perustuu harkintaan ja tavoitteelliseen tekemiseen. Strategia kuulostaa juhlalliselta sanalta, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että mietitään etukäteen mihin ollaan menossa ja miten sinne päästään. Kun yrityksellä on selkeä suunta, on helpompi valita mihin panostaa ja mistä voidaan tinkiä.
Maatilan metsäomaisuuden hyödyntäminen osana kokonaisvaltaista strategiaa voi tuoda yritystoiminnalle vakautta, kasvua ja uusia kehittämismahdollisuuksia. Vastaavasti molemmilla tuotannonaloilla voi olla myös oma strategiansa, omat resurssinsa ja tavoitteensa. Maatalous pyörii usein päivittäisen tuotannon ja markkinoiden ehdoilla, kun taas metsätalous on pitkäjänteisempää ja tuottaa tuloja harvemmin.
Metsätalous voi tukea maatalouden investointeja ja maksuvalmiutta tai toisinpäin. Kun molemmat alat nähdään toisiaan tukevina, syntyy synergia, joka vahvistaa koko maatilan taloudellista perustaa.
Maataloutta ja metsätaloutta ei pyöritetä tyhjiössä, vaan ympärillä tapahtuu koko ajan asioita, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan. Strateginen ajattelu auttaa havainnoimaan ympäristöä: mitä on tapahtunut aiemmin, mitä tapahtuu nyt ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa. Toimintaympäristön havainnointi tarkoittaa siis käytännössä sitä, että seurataan mitä maailmalla, markkinoilla ja omassa toimintaympäristössä tapahtuu.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Hoivalaitosmaksut määräytyvät asiakkaan tulojen mukaan. Niitä voivat olla esimerkiksi peltojen vuokratulot tai metsän laskennallinen tuotto. Sukupolvenvaihdos kannattaa tästäkin syystä tehdä ajallaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
