Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Maatilan kehittäminen pitkäjänteisesti edellyttää yleensä ulkopuolista rahoitusta tilan elinkaaren eri vaiheissa. Sukupolvenvaihdoksessa tai tilakaupassa suurin osa jatkajista turvautuu velkaan maksaakseen tilasta luopujille. Perhepiirissä tehdyissä lahjaluonteisissa kaupoissa pyritään usein pitämään velkataakka maltillisena, jotta uusi yrittäjä voi keskittyä tilan kehittämiseen, ei pelkkään selviytymiseen.
Tuotannon kasvaessa tai kehittyessä eteen tulee investointeja, kuten tuotantorakennuksia, koneita, kuivureita ja peltokauppoja. Näissä tilanteissa vieraan pääoman käyttö on lähes välttämätöntä. Onneksi monet näistä investoinneista voivat olla rakennetukikelpoisia, jolloin esimerkiksi korkotukilaina tai suora investointituki voivat helpottaa rahoitusta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii ennakoivaa suunnittelua.
Tällaisissa tilanteissa velanotto ei kuitenkaan ole vain käytännön sanelemaa pakkoa, vaan sen on oltava ennen kaikkea strateginen valinta. Velkavivun käytöllä on mahdollista päästä yritystoiminnassa uudelle tasolle.
Kun on hakemassa lainaa, on tärkeää esittää itselleen muutama kysymys: Mihin velkaa tarvitaan? Miksi juuri nyt? Millä tavoin investointi tai lainan käyttökohde palvelee tilan pitkän aikavälin tavoitteita? Tuoko laina kasvua liikevaihtoon ja nostaako se kannattavuutta?
Kysymyksiin vastaamalla velanotto muuttuu satunnaisesta pakosta hallituksi ja tarkoituksenmukaiseksi osaksi tilan kehittämistä. Kysymysten avulla jäsentyy myös se, otetaanko lainaa tarpeeseen vai haluun. Lainanoton lähtökohtana tulee aina olla selkeä tavoite, johon tähdätään, sekä realistiset laskelmat lainan määrästä, laina-ajasta sekä lainan tuomasta lisäarvosta.
Yleisin velan käyttötarkoitus on investointi, joka parantaa tilan tuotantoa, tehokkuutta tai työolosuhteita. Nämä voivat olla rakennus-, kone- tai salaojitushankkeita, mutta myös pellon ostoa. Kaikki investoinnit eivät tuo suoraa lisätuloa, mutta voivat lisätä työn tehokkuutta, mielekkyyttä tai turvallisuutta. Nämä ovat tärkeitä arvoja, joita ei kannata aliarvioida.
Toisinaan velkaa tarvitaan kuitenkin myös lyhyen aikavälin haasteiden ratkaisuun. Maksuvalmiuden turvaaminen hintojen, sään tai tuotantokustannusten vaihteluiden keskellä on joskus väistämätöntä. Tällöin käytetään lyhytaikaisia käyttöpääomalainoja tai tililimiittejä. Nämä rahoitusmuodot ovat usein kalliimpia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
