Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Maatalouskonekauppiaat myyvät mielellään viljelijöille uusia koneita yksi kerrallaan. Jokaisessa koneessa on omat hienoutensa, mutta koneiden järkevä hyödyntäminen osana maatilan täsmäviljelykokonaisuutta jää usein miettimättä.
Maatalouden insinööritieteiden professuuria Münchenin teknillisessä yliopistossa hoitava Timo Oksanen on seurannut pitkään täsmäviljelyteknologian kehitystä ja käyttöönottoa maatiloilla.
– Olen usein pohtinut, miksi monessa tapauksessa uuden teknologian leviäminen maatiloille on ollut suhteellisen hidasta. En itse laske ajoavustimia tai esimerkiksi ruiskujen lohkoautomatiikkaa varsinaiseksi täsmäviljelyteknologiaksi. Sen sijaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden paikkakohtainen säätö on todellista, tuottavuutta lisäävää täsmäviljelyä, mutta se on edelleen pienen piirin käytössä.
Oksasen mielestä tehokkuutta lisääville täsmäviljelylaitteille olisi hyvä saada pidemmälle aikavälille kohdistuvia tukia.
– Täsmäviljelyn hyötyjen ulos mittaaminen on pitkäjännitteistä työtä eivätkä lyhytaikaiset tai kertaluonteiset tuet välttämättä edistä toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla, Oksanen miettii.
Hänen mukaansa Keski-Euroopasta löytyy esimerkkejä, joissa kertaluonteinen, yhteen laitteeseen kohdistuva tuki on mennyt hukkaan. Tuki on kohdistettu laitteen hankintaan ja vieläpä niin, että uutta tekniikkaa sisältävän laitteen on saattanut saada halvemmalla kuin peruslaitteen, joka olisi soveltunut paremmin tilan käyttöön. Halvempi hinta on houkuttanut ostamaan laitteen, jonka kehittyneet ominaisuudet jäävät käyttämättä. Samalla tuki on valunut hukkaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
Mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Sari Melart sai Melan työkykyneuvonnasta apua henkiseen jaksamiseensa monin tavoin tiukassa tilanteessa. Maksutonta neuvontaa tarjoavat Melan 14 työkykyneuvojaa ympäri Suomen.
