Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Elämmepä merkillisiä aikoja. Naudanliha meinaa loppua kaupoista ja asia on noussut viime aikoina toistuvasti valtakunnan uutisiin ja monenkirjaviin keskusteluihin. Eihän suunta sinänsä alan toimijoita ole yllättänyt, kun kehityksessä on taustana lypsylehmien määrän väheneminen ja tuottajahinnan heikko kehitys. Kun lehmien keskituotos on noussut ja maidontarve kotimaan markkinoilla supistunut, eikä vienti ole kovin houkuttelevaa, on yhtälö johtanut lehmämäärän vähenemiseen.
Naudanlihantuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä maitorotuisten eläinten kautta tulee markkinoille lähes 80 prosenttia naudanlihasta. Tilanne ei ole viime vuosina juuri muuttunut. Erikoistunut naudanlihantuotanto ei ole kasvanut, vaikka naudanlihan kotimaisuusaste on laskemassa jo kohta 80 prosenttiin. Hintaa pitäisi saada lisää, jotta kannustinta tuotannon ylläpitämiselle ja lisäämiselle olisi.
Minkä verran maatiloilla liikkuu rahaa, ja miten tilanne on viime vuosina muuttunut? Tarkastellaan tilannetta nautakarjatilojen lisäksi myös muissa tuotantosuunnissa.
Maatalouden myyntituloja kertyi vuonna 2024 Kantar Agrin ennakollisten rahavirtalaskelmien mukaan lähes 2,9 miljardia euroa. Viljelijätukia maksettiin 1,6 miljardia euroa. Maatalouden tulot olivat siis noin 4,5 miljardia euroa. Metsätuloja kertyi maatiloille viime vuonna noin 0,8 ja sivuansiotuloja 1,8 miljardia euroa.
Kokonaistulovirtaa kertyi siten yli 7,1 miljardia euroa, laskennallisesti reilut 170 000 euroa tilaa kohden. Edellisvuodesta kokonaistulot nousivat yli prosentilla.
Verrataan seuraavaksi tulokehitystä viiden vuoden takaisiin lukuihin eli vuoteen 2019 – siis ennen koronaa ja Ukrainan sodan laajenemista. Silloin myyntituloja maksettiin 2,4 miljardia euroa ja tukia runsaat 1,7 miljardia euroa, joten tulovirtaa saatiin markkinoilta viime vuonna suhteellisesti enemmän. Tämä on sinänsä hyvä kehityssuunta.
Vuonna 2019 tulovirta oli metsätulojen osalta 0,6 ja sivuansiotulojen osalta 1,8 miljardia euroa. Kokonaistulovirta oli siten yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, joka on tilaa kohden noin 136 000 euroa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
