Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Elämmepä merkillisiä aikoja. Naudanliha meinaa loppua kaupoista ja asia on noussut viime aikoina toistuvasti valtakunnan uutisiin ja monenkirjaviin keskusteluihin. Eihän suunta sinänsä alan toimijoita ole yllättänyt, kun kehityksessä on taustana lypsylehmien määrän väheneminen ja tuottajahinnan heikko kehitys. Kun lehmien keskituotos on noussut ja maidontarve kotimaan markkinoilla supistunut, eikä vienti ole kovin houkuttelevaa, on yhtälö johtanut lehmämäärän vähenemiseen.
Naudanlihantuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä maitorotuisten eläinten kautta tulee markkinoille lähes 80 prosenttia naudanlihasta. Tilanne ei ole viime vuosina juuri muuttunut. Erikoistunut naudanlihantuotanto ei ole kasvanut, vaikka naudanlihan kotimaisuusaste on laskemassa jo kohta 80 prosenttiin. Hintaa pitäisi saada lisää, jotta kannustinta tuotannon ylläpitämiselle ja lisäämiselle olisi.
Minkä verran maatiloilla liikkuu rahaa, ja miten tilanne on viime vuosina muuttunut? Tarkastellaan tilannetta nautakarjatilojen lisäksi myös muissa tuotantosuunnissa.
Maatalouden myyntituloja kertyi vuonna 2024 Kantar Agrin ennakollisten rahavirtalaskelmien mukaan lähes 2,9 miljardia euroa. Viljelijätukia maksettiin 1,6 miljardia euroa. Maatalouden tulot olivat siis noin 4,5 miljardia euroa. Metsätuloja kertyi maatiloille viime vuonna noin 0,8 ja sivuansiotuloja 1,8 miljardia euroa.
Kokonaistulovirtaa kertyi siten yli 7,1 miljardia euroa, laskennallisesti reilut 170 000 euroa tilaa kohden. Edellisvuodesta kokonaistulot nousivat yli prosentilla.
Verrataan seuraavaksi tulokehitystä viiden vuoden takaisiin lukuihin eli vuoteen 2019 – siis ennen koronaa ja Ukrainan sodan laajenemista. Silloin myyntituloja maksettiin 2,4 miljardia euroa ja tukia runsaat 1,7 miljardia euroa, joten tulovirtaa saatiin markkinoilta viime vuonna suhteellisesti enemmän. Tämä on sinänsä hyvä kehityssuunta.
Vuonna 2019 tulovirta oli metsätulojen osalta 0,6 ja sivuansiotulojen osalta 1,8 miljardia euroa. Kokonaistulovirta oli siten yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, joka on tilaa kohden noin 136 000 euroa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
