Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Elämmepä merkillisiä aikoja. Naudanliha meinaa loppua kaupoista ja asia on noussut viime aikoina toistuvasti valtakunnan uutisiin ja monenkirjaviin keskusteluihin. Eihän suunta sinänsä alan toimijoita ole yllättänyt, kun kehityksessä on taustana lypsylehmien määrän väheneminen ja tuottajahinnan heikko kehitys. Kun lehmien keskituotos on noussut ja maidontarve kotimaan markkinoilla supistunut, eikä vienti ole kovin houkuttelevaa, on yhtälö johtanut lehmämäärän vähenemiseen.
Naudanlihantuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon, sillä maitorotuisten eläinten kautta tulee markkinoille lähes 80 prosenttia naudanlihasta. Tilanne ei ole viime vuosina juuri muuttunut. Erikoistunut naudanlihantuotanto ei ole kasvanut, vaikka naudanlihan kotimaisuusaste on laskemassa jo kohta 80 prosenttiin. Hintaa pitäisi saada lisää, jotta kannustinta tuotannon ylläpitämiselle ja lisäämiselle olisi.
Minkä verran maatiloilla liikkuu rahaa, ja miten tilanne on viime vuosina muuttunut? Tarkastellaan tilannetta nautakarjatilojen lisäksi myös muissa tuotantosuunnissa.
Maatalouden myyntituloja kertyi vuonna 2024 Kantar Agrin ennakollisten rahavirtalaskelmien mukaan lähes 2,9 miljardia euroa. Viljelijätukia maksettiin 1,6 miljardia euroa. Maatalouden tulot olivat siis noin 4,5 miljardia euroa. Metsätuloja kertyi maatiloille viime vuonna noin 0,8 ja sivuansiotuloja 1,8 miljardia euroa.
Kokonaistulovirtaa kertyi siten yli 7,1 miljardia euroa, laskennallisesti reilut 170 000 euroa tilaa kohden. Edellisvuodesta kokonaistulot nousivat yli prosentilla.
Verrataan seuraavaksi tulokehitystä viiden vuoden takaisiin lukuihin eli vuoteen 2019 – siis ennen koronaa ja Ukrainan sodan laajenemista. Silloin myyntituloja maksettiin 2,4 miljardia euroa ja tukia runsaat 1,7 miljardia euroa, joten tulovirtaa saatiin markkinoilta viime vuonna suhteellisesti enemmän. Tämä on sinänsä hyvä kehityssuunta.
Vuonna 2019 tulovirta oli metsätulojen osalta 0,6 ja sivuansiotulojen osalta 1,8 miljardia euroa. Kokonaistulovirta oli siten yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, joka on tilaa kohden noin 136 000 euroa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
