Yrittäjän puolison, useimmiten naisen, rooli maatilayrityksen päätöksenteossa voi olla monenlainen riippuen lähtökohdista, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Kun koti ja yritys jakavat saman arjen, suuret ja pienet päätökset vaikuttavat sekä perheen että yrityksen hyvinvointiin.
Millainen suhde sinulla on maatilaan, jossa työskentelet tai jonka päärakennuksessa asut? Oletko kasvanut tilalla lapsuudesta asti vai tullut mukaan puolisona? Lähtökohdat vaikuttavat siihen, miten oma rooli maatilayrityksen päätöksenteossa rakentuu.
Monet maatilan käytännöt, työtavat ja vuodenkierto ovat tilalla kasvaneelle henkilölle tuttuja jo lapsuudesta. Maatalouden arki, tuotannon vaatimukset ja yrittäjyyden erityispiirteet ovat voineet tulla osaksi elämää vähitellen vuosien aikana.
Puolisona maatilayritykseen mukaan tullut puolestaan kohtaa usein kokonaan uuden toimintaympäristön. Samalla hän tarkastelee tilan toimintaa ulkopuolisen silmin, ilman sukupolvien aikana muodostuneita toimintamalleja. Siksi ulkopuolinen voi nähdä kehittämismahdollisuuksia, joita pitkään samassa ympäristössä toimineet eivät enää huomaa.
Koska artikkeli perustuu Suomen Yrittäjäopiston Nainen maatilan päätöksentekijänä -hankkeeseen, johtamista tarkastellaan erityisesti yrittäjän puolisona elävän naisen näkökulmasta.
Naisen rooli maatilalla voi vaihdella taustatukijasta päävastuulliseen yrittäjään. Maatalouden rakennemuutos on muuttanut naisten merkitystä maatilan johtamisessa, talouden hallinnassa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Vastuu voi liittyä kotiin, perheeseen, tuotantoon, talouteen, investointeihin tai yrityksen strategiseen johtamiseen.
Oli naisen rooli millainen tahansa, niin maatilan vaikutukset ulottuvat koko perheen arkeen riippumatta siitä, kuinka aktiivisesti kukin osallistuu yrityksen liiketoimintaan.
Moni maatilayrittäjän puoliso käy tilan ulkopuolella töissä ja samalla pyrkii ymmärtämään maatalousyrittäjän arkea. Työpäivän jälkeen voi seurata vielä kierros navetassa, iltatarkastus konehallilla tai kasvustojen tarkkailu pellolla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen…
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Hukkakauraskanneri etsii haitallisia rikkakasveja nykyteknologian avulla. Ratkaisu olisi periaatteessa skaalattavissa nopeasti laajaankin käyttöön.
Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.
Hämeenkyröläisestä maidontuottajasta tuli kotipalveluyrittäjä pitkällisten pohdintojen jälkeen. Melan asiantuntija neuvoo maatalousyrittäjää suuntaamaan uudelle työuralle ajan kanssa ja pienin askelin.
Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
