Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Autoritääristen johtajien aika on ohi, sanoo Ilmo Aronen, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäinen työelämäprofessori. Aronen ja tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen ovat kirjoittaneet yhdessä Oivalluksia johtajuudesta luonnonvara-aloille -kirjan, joka ilmestyi keväällä 2025.
Arosella on johtajuudesta pitkä kokemus. Vuoden 2023 alusta hän jäi eläkkeelle Lantmännen Agrosta digitaalisten palveluiden johtajan pestistä. Sitä ennen hän oli toiminut muun muassa Raision tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana, myllyteollisuuden johtajana, rehuteollisuuden toimialajohtajana ja kehitysjohtajana.
Työelämäprofessuuriin Arosta valmisti kahdentoista vuoden rupeama Raision tutkimussäätiön asiamiehenä vuosina 2006–2018. Siinä oli aitiopaikka nähdä, mitä tutkimusmaailmassa tapahtuu.
Kolmivuotisen professoripestin keskeisimpänä tehtävänään Aronen pitää johtajuuskurssin järjestämistä. Kurssille Aronen kutsui lähinnä maatalous- ja elintarvikealan ylintä johtoa kertomaan opiskelijoille johtamisesta eri näkökulmista.
– Kurssi sai hyvän vastaanoton. Opiskelijat tekivät oppimispäiväkirjoja, ja luin jokaisen läpi. Niistä näki, että he ottivat asiat tosissaan ja ymmärsivät mistä puhuttiin, Aronen kiittää.
Ritva Toivosen aloitteesta kurssista syntyi myös kirja, joka Arosen mukaan sopii erinomaisesti esimiesrooliin tähtääville, mutta myös muille johtamisesta kiinnostuneille.
Myös maanviljelijä tarvitsee johtamisoppia. Aronen tietää sen hyvin, sillä lähes 40-vuotisen työuransa ajan hän toimi sivutoimisena viljelijänä kotitilallaan Euran Hinnerjoella. Nyt pellot, 25 hehtaaria, ovat seitsemättä vuotta vuokralla.
– Maatalousyrittäjälläkin pitää olla visio siitä, millainen yrittäjä hän haluaa olla, ja strategia, miten siihen päästään. Eikä kannata jäädä yksin, vaan hyödyntää asiantuntijoiden apua.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman istuu lukuisissa eurooppalaisissa maatalousalan neuvottelu- ja työryhmissä parantaakseen suomalaisten viljelijöiden toimintamahdollisuuksia ja työn kannattavuutta. Viljelijänä hän on samalla omalla asiallaan.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
