Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Autoritääristen johtajien aika on ohi, sanoo Ilmo Aronen, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ensimmäinen työelämäprofessori. Aronen ja tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen ovat kirjoittaneet yhdessä Oivalluksia johtajuudesta luonnonvara-aloille -kirjan, joka ilmestyi keväällä 2025.
Arosella on johtajuudesta pitkä kokemus. Vuoden 2023 alusta hän jäi eläkkeelle Lantmännen Agrosta digitaalisten palveluiden johtajan pestistä. Sitä ennen hän oli toiminut muun muassa Raision tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana, myllyteollisuuden johtajana, rehuteollisuuden toimialajohtajana ja kehitysjohtajana.
Työelämäprofessuuriin Arosta valmisti kahdentoista vuoden rupeama Raision tutkimussäätiön asiamiehenä vuosina 2006–2018. Siinä oli aitiopaikka nähdä, mitä tutkimusmaailmassa tapahtuu.
Kolmivuotisen professoripestin keskeisimpänä tehtävänään Aronen pitää johtajuuskurssin järjestämistä. Kurssille Aronen kutsui lähinnä maatalous- ja elintarvikealan ylintä johtoa kertomaan opiskelijoille johtamisesta eri näkökulmista.
– Kurssi sai hyvän vastaanoton. Opiskelijat tekivät oppimispäiväkirjoja, ja luin jokaisen läpi. Niistä näki, että he ottivat asiat tosissaan ja ymmärsivät mistä puhuttiin, Aronen kiittää.
Ritva Toivosen aloitteesta kurssista syntyi myös kirja, joka Arosen mukaan sopii erinomaisesti esimiesrooliin tähtääville, mutta myös muille johtamisesta kiinnostuneille.
Myös maanviljelijä tarvitsee johtamisoppia. Aronen tietää sen hyvin, sillä lähes 40-vuotisen työuransa ajan hän toimi sivutoimisena viljelijänä kotitilallaan Euran Hinnerjoella. Nyt pellot, 25 hehtaaria, ovat seitsemättä vuotta vuokralla.
– Maatalousyrittäjälläkin pitää olla visio siitä, millainen yrittäjä hän haluaa olla, ja strategia, miten siihen päästään. Eikä kannata jäädä yksin, vaan hyödyntää asiantuntijoiden apua.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan…
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman istuu lukuisissa eurooppalaisissa maatalousalan neuvottelu- ja työryhmissä parantaakseen suomalaisten viljelijöiden toimintamahdollisuuksia ja työn kannattavuutta. Viljelijänä hän on samalla omalla asiallaan.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
