Siirry sisältöön

Omenoita Oolannista

Kun Carl Granlid aloitti omena­tarhauksen Vårdössä 1943, hän oli Ahvenan­maan ensimmäinen kaupallinen omenan­viljelijä. Tänä päivänä Granlidin yritystä luotsaavat Carlin pojan­tyttären Marian pojat, veljekset Calle ja Ville Koivisto, ja omenista on tullut Ahvenan­maan maa­talouden tärkein tulon­lähde.

Jaa
Yli 70 prosenttia koti­maisista myynti­omenista tulee Ahvenan­maalta, jota voi kutsua Suomen omena­tarhaksi.

Jo tilan osoitteen nimestä voi päätellä, että kysymys on omenista, kun käännytään Astrakan­vägenille. Astrakaani kun viittaa Etelä-Venäjältä kotoisin oleviin omenalajikkeisiin.

Granlidin omenatila löytyy Vårdön saa­risto­kunnasta Ahvenanmaalta.

, ,

Saako olla lisää

  • Monen toiminnan maatila

    Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Tietoa ja teknologiaa sokeri­juurikas­tiloille

    Peltorobotti, robotti­traktori ja työ­drooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokeri­juurikkaan tutkimus­keskuksen (SjT) ja Työ­teho­seuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Luomusta ja suoramyynnistä ratkaisu?

    Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkai­sua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innova­tiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomu­speltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan

  • Suoramyyntiä suurella sydämellä

    Lill-Bredsin marjatilan omistajan­vaihdos ei tapahtunut tavan­omaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajan­vaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suora­myynnin kehittämistä.

  • Rauduskoivikko nopeasti järeäksi - tukkitili jopa alle 40 vuodessa

    Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.

    Tilaajille
Kaikki jutut