Maatilan Pellervo

10.12.2024

Terveyspommin 43 000 maistatusmukia

Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Tanja Rihu

Vihreät pensaat seisovat pellolla siisteissä riveissä. Vehreydestä erottuu oransseja marjoja ryppäinä korkeimmissa pensaissa. Mäntyharjulaisen Heilu­kankaan tilan yrittäjä Jarkko Hietanen napsii marjoja suuhunsa. Ilme on huolestunut, koska marjasato on jäämässä pieneksi.

– Nyt et voi kuvitella, miltä täällä näyttää parhaina vuosina. Oksat taipuvat lähelle maata, kun ne eivät jaksa kantaa marjojen painoa, Jarkko kertoo.

Satovaihtelu kuuluu marjayrittäjien arkeen, mutta tyrnin kanssa tuore­marjan myynti ei näyttele pääosaa, vaan tuotto tulee tyrnijalosteista.

– Jos ei ole tarpeeksi laadukasta raaka-­ainetta, on liian vähän myytäviä jalosteita eli sesonki on pelastettava jotenkin, yrittäjä manailee.

Miettimättä hankittiin 800 pensasta

Heilukankaan tilalla on kasvatettu tyrniä 26 vuotta. Pientilalla oli aiemmin luovuttu lypsykarjasta, joten pellot jäivät tyhjiksi.

Edellinen isäntä, Jarkon isä, Pertti Hietanen oli kehittänyt tilaa metsätalou­teen, mökkivuokraukseen ja vuokrannut peltoja, kun hän päätyi marjanviljelyn seminaariin.

– Tyrnille luvattu katetuotto oli niin hyvä, että ostin pensaat. Suuri tuotto­lupaus oli ainoa syy, Pertti myöntää.

Vajaan hehtaarin peltolohkolle istutettiin 800 pensasta ja investoitiin lähes 10 000 euroa tihkukastelujärjestelmään, jolla turvattiin taimien kasvua.

Aluksi marjoja ei juuri tullut. Kolmevuotiaana pensaat tuottivat tyrniä 600 kiloa. Vuonna 2002 Heilukankaalla olikin yhtäkkiä 6 000 kiloa tyrnimarjaa.

– Monikaan ei Suomessa tiennyt, mistä koko marjassa on kyse. Ei ollut etukäteen mietitty, kuka kerää, myy tai säilöö marjat. Marjaa vain tuli ja ihmeteltiin, että mihin näitä laitetaan, Jarkko naurahtaa.

Huippusatona 11 000 kiloa

Tyrni oli 2000-luvun alussa tuntematon marja. Jarkko Hietanen löysi sattumalta ruokakaupasta kotimaista tyrnihilloa ja otti tuottajan yhteystiedot ylös.

– Kavereiden faksilla laitoin viestiä myyjälle. Sinisellä Mazdalla mentiin näyte­ämpärin kanssa länsirannikolle ja saatiin marjat myytyä. Oppirahat maksettiin hinnassa, mutta vuosikausia kaikki marjat menivät sinne, Jarkko muistelee.

Marjaa tuli Heilukankaalta tuhansia kiloja. Kun huippusato oli 11 000 kiloa, parhaat pensaat tekivät 30 kiloa marjaa.

Tilalle rakennettiin pikavauhtia kaksi pakkashuonetta, jotta marjat eivät olisi päätyneet kaatopaikalle. Vanhoihin rakennuksiin sijoitettiin 20 000 euroa kahtena eri vuotena.

Marjat piti poimiakin. Sähköimuri auttaa ja välillä on leikattu oksat marjoineen pakkaseen, mutta silti käsityötä tarvitaan satoja tunteja vuosittain.

– Suurimpina satovuosina on ollut ulkomaalaistakin työvoimaa, mutta muulloin on selvitty omalla porukalla. Monena syksynä on pestattu sukulaiset, ystävät ja tutut töihin, Jarkko kertoo.

Jalkatyötä torimyynnissä

Kun marjaa tuli paljon, tehtiin mehua ja hilloa kotikonsteilla. Jarkon äiti Tuula Hietanen lähti kokeiluna torille tuotteiden kanssa.

– Ensimmäisellä kerralla saatiin noin sadan euron saalis, Tuula naurahtaa.

Torimyynti jäi kytemään mieleen. Ravintorikkaalla tyrnillä on tutkitusti hyviä terveysvaikutuksia, mutta tuore­marjassa on monille liian voimakas maku. Voisiko tyrnille saada ostajia ja kovempaa katetta tuotekehityksellä?

Haapajärveltä löytyi ensiapua, mutta yhteistyö Alli Marttosen kanssa vuonna 2007 avasi ovet.

Mehun ja hillon rinnalle syntyi tyrni­glögi, jonka resepti on salainen. Tuote on ainutlaatuinen, mutta hyödytön ilman asiakkaita.

– Lähdettiin tapahtumiin ja toreille maistattamaan tuotetta. Lähes jokainen glögiä maistanut ihminen ostaa heti ensimmäisellä kerralla, Jarkko myöntää.

Vahva jalkatyö markkinoilla on tuonut näkyvyyttä sekä ympärivuotisia jälleenmyyjiä, kuten paikallisia kauppoja ja isoja kauppaketjujakin.

Kun tyrniglögi hurmaa, samalla menevät kaupaksi muutkin tuotteet.

– Laatu, tuotteiden maku ja terveellisyys kantavat. Löydämme myös helposti ihmisiä töihin, koska laatutuotteita on kiva myydä, Jarkko sanoo.

Joka marja menee jalosteisiin

Samaan aikaan glögin menestystarinan kanssa Heilukankaan alkuperäiset tyrnipensaat tulivat eläkeikään. Vanhoja pensaita oli leikattu ja uusia pensaita istutettu, mutta tasapaino ei ole kiinni vain ihmisen tekemisestä.

Tyrni osaa olla tuotantokasvina hankala. Välillä on liian vähän lunta talvehtimiseen, toisinaan vettä tulee taivaalta väärä määrä. Aina pölytys ei vain onnistu.

– Joskus tyttö- ja poikapensaat eivät vain tykkää toisistaan, yrittäjä huokaisee.

Nyt tilan pelloilla on uusi ja vanha puoli, joiden avulla tuotantoon on löydetty tasapainoa.

Heilukankaan marjoja ei ole enää vuosiin myyty teollisuuteen, koska omiin jalosteisiin kuluu vuodessa vajaat 5 000 kiloa.

– Tarvitsen jokaisen marjan omaan tuotantoon jalosteeksi tai suoramyyntiin, Jarkko vahvistaa.

Juuri siksi sato huolestuttaa yrittäjää. Jos omia marjoja ei tule tarpeeksi, yrittäjä ostaa tyrniä.

– Unelmatilanteessa marjaa olisi aina riittävästi pakkasessa, mutta tosielämässä heikkoina satovuosina pitää miettiä, mistä löydän riittävän hyvää, suomalaista marjaa.

Kotimaisuuden kannalla

Suomalainen marja ei voi kilpailla ulkomaalaisen kanssa hinnalla. Kotimaisuudesta ja puhtaasta lähiruuasta puhuminen tekee Jarkko Hietasen turhautuneeksi.

Tyrnituotteiden mainostaminen ilman katetta ärsyttää. Tyrnin nimeä käytetään tuotenimissä, vaikka marjaa on vain nimeksi, muutamia prosentteja.

– Meille on kunnia-asia, että kotimainen tyrni on aina tuotteiden pääraaka-­aine, Jarkko korostaa.

Heilukankaan Tyrnin kaikissa tuotteissa on Hyvää Suomesta -laatumerkki, jota asiakkaat arvostavat. Kehittäminen omilla, tiukoilla ehdoilla jatkuu. Yritys on mukana tuotekehityshankkeessa, jossa tavoitteena on uusi tyrnituote.

– Olen antanut vapaat kädet, mutta haluan terveellisen hittituotteen. Mikään muu ei riitä.

Heilukankaan Tyrni on tehnyt töitä brändin eteen. Yrittäjä on tarkka siitä, kuka tuotteita myy ja millaisiin yhteis­töihin lähtee mukaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hankkeen kautta vuosi sitten uusittiin etiketit ja esitteet. Verkkosivut päivitettiin nykyaikaan.

Yrittäjä on laittanut itsensä likoon somen maailmassa, muun muassa laulamalla videoissa.

– Pakollinen myyntikikka, Jarkko naurahtaa.

Tinkimättömyys on kannattanut. Marraskuussa 2024 Heilukankaan Tyrnin lahja­pakkaus valittiin Suomen parhaaksi ruokalahjaksi.

Neljän tyrnituotteen lahjapakkaus nousi voittajaksi laadun, erinomaisen maun ja pakkauksen kauniin ulkoasun ansiosta.

– Niin hienolta tuntuu, että melkein itkettää, Jarkko myöntää.

Hurja joulukiertue

Heilukankaan Tyrnin lukemat ovat pientuottajaksi hurjia. Loppuvuonna 2023 yrityksen joulukiertueeseen kuului kahden kuukauden aikana yli 80 tapahtumapäivää eri puolella Suomea.

Kiertueen aikana käytettiin 43 000 maistatusmukia ja tuotteisiin liimattiin 20 000 etikettiä.

Viimeiset viikot ennen joulua tuotteita tehtiin koko ajan lisää mehustamolla. Etiketit kiinnitettiin käsityönä öisin, koska aamulla tyrnituotteet lähtivät myyntiin.

Silti Heilukankaan tyrniglögi loppui jouluviikolla kesken koko maasta. Se on kova saavutus mäntyharjulaiselle terveyspommille.

Nyt, vielä hurjemman joulukiertueen keskellä jännitetään, kuinka kauan tyrni­glögiä riittää.