Siirry sisältöön
Eläinterveys

Ongelma juoksutus­mahassa usein monen tekijän summa

Naudan juoksutusmahan sairauksien syntyyn vaikuttavat useat asiat. Yleisiä vaivoja lypsy­lehmillä ovat maha­haavan lisäksi juoksutus­mahan laajentuminen, siirtyminen pois paikaltaan ja kiertyminen.

Jaa
Ensikot kokevat usein paljon elimistöä kuormittavaa stressiä, koska kaikki lypsy­lehmän elämässä on niille uutta. Tällöin alku­lypsy­kauden haasteet voivat johtaa maha­haavan syntymiseen.

Naudan neljäs maha, juoksutusmaha, sijaitsee vatsaontelon keskivaiheilla oikealla alhaalla. Se sulattaa eläimen syömää ja pötsissä mikrobikäymisen pehmittämää rehua sekä pötsimikrobeja suolahapon ja erilaisten entsyymien avulla.

Juoksutusmaha muistuttaa rakenteeltaan ja toiminnaltaan varsin paljon yksimahaisten mahalaukkua. Aikuisilla naudoilla juoksutusmaha ei kuitenkaan toimi ruuan varastona, vaan normaalisti rehua kulkee sen läpi kohtuullisen tasaista tahtia. Jos rehu viipyy mahassa normaalia kauemmin, aiheutuu yleensä ongelmia.

Naudan juoksutusmahan seinämä

Juoksutusmahan seinämässä on eri kerroksia, jotka ovat kaikki tärkeitä. Sisimpänä on sitkeän liman peittämä limakalvo. Sen alla on ohut lihaskerros, joka mahdollistaa limakalvon poimujen liikkeet. Sitten seinämässä on paljon verisuonia, hermoja ja imusuonia sisältävä limakalvonalaiskerros, joka huolehtii mahan seinämän huollosta ja hermotuksesta. Sen alla on kahdesta osasta muodostuva lihaskerros, joka saa aikaan sekä juoksutusmahan sisältöä sekoittavat liikkeet että rehusulaa edelleen ohutsuoleen kuljettavan peristalttisen liikkeen. Kaikkein uloimpana juoksutusmahaa peittää herakalvo, joka kiinnittyy vatsakalvoon.

Juoksutusmahan limakalvon maha­nesterauhaset tuottavat rehun­sulatuksessa tarvittavan mahanesteen. Se sisältää suola­happoa sekä erilaisia entsyymejä ja on vaarallista päästessään kosketuksiin elimistön omien kudosten kanssa. Siksi juoksutusmahan seinämä tarvitsee suojaa. Tätä varten nopeasti uusiutuvat epiteelisolut muodostavat suojamuurin mahan pintaan ja tuottavat happamia yhdisteitä neutraloivaa, bikarbonaattia sisältävää sitkeää limaa.

Limakalvon alla verisuonitus varmistaa hapen ja ravintoaineiden kuljetuksen epiteelisoluille, jotta ne pystyvät uusiutumaan ja tuottamaan limaa tehokkaasti. Vilkas verenkierto poistaa myös kuona-­aineita nopeasti ja suojaa siten kudoksia vaurioilta.

Yleisiä mahahaavalle altistavia tekijöitä ovat muun muassa eläimen kokema fyysinen ja psyykkinen nega­tiivinen stressi ja kipu.
Yleisiä mahahaavalle altistavia tekijöitä ovat muun muassa eläimen kokema fyysinen ja psyykkinen nega­tiivinen stressi ja kipu.

Miten mahahaava syntyy?

Mahahaava syntyy, jos mahaneste pääsee sulattamaan juoksutusmahan seinämää. Tähän voivat johtaa monet eri syyt, jotka häiritsevät limakalvon normaaleja suojaus- ja korjaustoimia. Seurauksena on ensin pieni syöpymä, joka voi myöhemmin laajentua. Yleisiä vaurion alkamiseen tai pahenemiseen johtavia tekijöitä ovat eläimen kokema fyysinen ja psyykkinen negatiivinen stressi, kipu, erilaiset sairaudet, elimistön kuivuminen, ruokinnassa ja ruuan­sulatuskanavan toiminnassa tapahtuvat muutokset, pötsin happamoituminen, maksan vajaatoiminta sekä tulehduskipulääkkeiden käyttö.

Jos suolahappoa erittyy mahaan liikaa tai etumahoista ei tule juoksutusmahaan sen sisältöä neutraloivaa rehumassaa tasaisesti, juoksutusmahan happamuus voi lisääntyä liikaa. Silloin liman sisältämän bikarbonaatin kyky puskuroida suolahappoa ylittyy. Siksi syömättömyys, pötsin happamoituminen tai muu etumahojen toimintahäiriö voi johtaa mahahaavan syntyyn.

,

Saako olla lisää

  • Eläinterveys

    Työtä eläinten hyvinvoinnin eteen

    Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.

    Tilaajille
  • Työturvallisuus

    Työturvallisuutta kotieläin­tiloille

    Kotieläinten turvallisen käsittelyn perusta on eläimen käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennakointi. Ennakoinnin perusta puolestaan on vaarojen ja riskien tunnistaminen.

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kukoistusta ja karjasilmää!

    Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen

    Tilaajille

  • Hitaampaa broileria Suomeenkin?

    Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän tuotanto­eläinten hyvin­vointi. Liha­siipi­karjan hyvin­voinnin keskeisiä tekijöitä ovat parven tiheys ja eläinten mahdollisuudet liikkua.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Lypsykarja

    Sata vuotta maidontuotantoa

    Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.

    Tilaajille
  • Yritystoiminta

    Pohjolan Kartanossa panostetaan eläimiin ja lihamyyntiin

    Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.

    Tilaajille
  • Eläinterveys

    Taasko utaretulehdus! - osa 1

    Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsy­lehmillä. Hoito­kustannusten lisäksi utare­tulehdus aiheuttaa maito­tuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.

    Tilaajille
Kaikki jutut