Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Perintöveron alaraja on vielä tänä vuonna 20 000 euroa. Sitä pienemmistä perinnöistä ei peritä veroa lainkaan. Ensi vuonna perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon.
30 000 euron perinnöstä joutuu maksamaan ensi vuonna perintöveroa 100 euroa, kun tänä vuonna perintövero samasta summasta on 800 euroa. Perintöveron alennus on korkeintaan 700 euroa yhtä perintöä kohden. Jos perinnön arvo on 100 000 euroa, maksetaan siitä ensi vuonna perintöveroa 8 000 euroa.
Lahjaveron alaraja on tänä vuonna 5 000 euroa. Ensi vuoden alusta lahjaveron alaraja nousee 7 500 euroon.
Lahjaveroa tarkastellaan kolmen vuoden jaksoissa. Alarajan nostaminen tarkoittaa sitä, että jatkossa kolmen vuoden aikana voi ottaa vastaan 7 499 euron edestä lahjoja, ilman että siitä täytyy maksaa veroa.
Tällä hetkellä 5 000 euron lahjoituksesta joutuu maksamaan lahjaveroa 100 euroa ja 10 000 euron lahjasta 500 euroa. Ensi vuonna 10 000 euron lahjoituksesta maksetaan lahjaveroa 300 euroa.
Jos lahja on 100 000 euron arvoinen, on lahjavero ensi vuonna 9 900 euroa. Lahjaveron kevennys kuluvaan vuoteen verrattuna on kaikista lahjoista enimmillään 200 euroa.
Perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa korotetaan ensi vuonna 4 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron marginaali alenee 3,5 prosentista kahteen prosenttiin.
Lahjavero kannetaan erikseen eri henkilöiden antamista lahjoista. Esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat antaa lapselleen kolmen vuoden aikana lahjoja lahjaveron alarajaan asti, ennen kuin veroa tulee maksettavaksi.
Maatilojen sukupolvenvaihdoksista peritään lahjaveroa, jos tilan kauppahinta on alle puolet maatilan käyvästä arvosta. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa lahjaveroa tulee maksuun, jos kauppahinta on alle 75 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta.
Omalle lapselle lahjoitetut rahat ja muu omaisuus lasketaan pääsääntöisesti aina mukaan lahjaveropohjaan. Poikkeuksena tästä on lapsen elinkustannusten maksaminen.
Vanhempi voi maksaa lapsensa puolesta esimerkiksi asunnon vuokran, omistusasunnon yhtiövastikkeen tai sähkö- ja vesilaskut, eikä niitä katsota lahjaksi. Tämä edellyttää maksun maksamista suoraan velkojan tilille. Lähisukulaisen tilille rahaa ei voi siirtää, koska sitä voi käyttää sieltä myös muihin tarkoituksiin.
Lahjaverottomiksi elatuskuluiksi katsotaan myös oppilaitoksen lukukausimaksut. Myös opintolainan takaisin maksaminen katsotaan elatuslahjaksi, josta ei tarvitse maksaa lahjaveroa.
Elatuslahjan saajan iällä ei ole merkitystä, eikä lahjan antajalla ja lahjan saajalla tarvitse olla edes sukulaisuussuhdetta.
Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
