Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä.
Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20 prosenttia vuoden liikevaihdosta, kokonaistuloista. Jos viime vuosina on tehty isompia investointeja, on vastaava taso poistojen vaikutuksesta noin 10 prosenttia liikevaihdosta. Vaihtelu on luonnollisesti tilakohtaista, mutta tuohon tasoon on perusteltua pyrkiä. Nollatulokseen ei juuri koskaan kannata pyrkiä, eikä myöskään yli 25 prosentin tasoon.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
