MaitoRantalan tilan uusi pihatto kohensi maidontuottajien ja eläinten hyvinvointia. Lapsiperheen arki soljuu nyt mukavasti.
Jonna ja Ville Niemisen tilalla Sysmässä kehitetään maidontuotantoa pitkäjänteisesti. Yrittäjäparin kiinnostus eläinten hyvinvointiin näkyy vuonna 2021 valmistuneessa navetassa. Uusi pihatto toi myös joustavuutta yrittäjien arkeen.
Pihatossa vallitsee keskipäivällä rauhallinen tunnelma. Juottovasikat leikkivät pehkukarsinassa ja käyvät välillä imemässä emää. Toisinaan ne tulevat ruokintapöydälle syömään karkearehua.
MaitoRantala siirtyi Ville Niemiselle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2013, Jonna muutti tilalle pari vuotta myöhemmin. Jonna Nieminen on koulutukseltaan eläinlääkäri ja työskentelee osa-aikaisesti VikingGeneticsillä. Jonnan koulutuksestakin johtuen oli alusta pitäen selvää, että lehmien hyvinvointiin satsataan tai maidontuotannosta luovutaan kokonaan.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen uuden navetan rakentaminen olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Investoinnit onkin toteutettu vaiheittain.
Tilalle rakennettiin vuonna 2018 hieho- ja umpilehmäpihatto, mikä antoi mahdollisuuden lypsylehmien määrän nostamiseen parsinavetassa. Kylmäpihatto toteutettiin kustannustehokkaasti omin voimin.
Viime vuonna valmistuneen lypsypihaton perusajatuksena oli helpottaa työtä niin, että pihatto olisi yhden ihmisen työpaikka.
– Robottilypsy tarjosi tähän mahdollisuuden, kymmenen vuotta parressa lypsänyt Ville sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
