MaitoRantalan tilan uusi pihatto kohensi maidontuottajien ja eläinten hyvinvointia. Lapsiperheen arki soljuu nyt mukavasti.
Jonna ja Ville Niemisen tilalla Sysmässä kehitetään maidontuotantoa pitkäjänteisesti. Yrittäjäparin kiinnostus eläinten hyvinvointiin näkyy vuonna 2021 valmistuneessa navetassa. Uusi pihatto toi myös joustavuutta yrittäjien arkeen.
Pihatossa vallitsee keskipäivällä rauhallinen tunnelma. Juottovasikat leikkivät pehkukarsinassa ja käyvät välillä imemässä emää. Toisinaan ne tulevat ruokintapöydälle syömään karkearehua.
MaitoRantala siirtyi Ville Niemiselle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2013, Jonna muutti tilalle pari vuotta myöhemmin. Jonna Nieminen on koulutukseltaan eläinlääkäri ja työskentelee osa-aikaisesti VikingGeneticsillä. Jonnan koulutuksestakin johtuen oli alusta pitäen selvää, että lehmien hyvinvointiin satsataan tai maidontuotannosta luovutaan kokonaan.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen uuden navetan rakentaminen olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Investoinnit onkin toteutettu vaiheittain.
Tilalle rakennettiin vuonna 2018 hieho- ja umpilehmäpihatto, mikä antoi mahdollisuuden lypsylehmien määrän nostamiseen parsinavetassa. Kylmäpihatto toteutettiin kustannustehokkaasti omin voimin.
Viime vuonna valmistuneen lypsypihaton perusajatuksena oli helpottaa työtä niin, että pihatto olisi yhden ihmisen työpaikka.
– Robottilypsy tarjosi tähän mahdollisuuden, kymmenen vuotta parressa lypsänyt Ville sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
