MaitoRantalan tilan uusi pihatto kohensi maidontuottajien ja eläinten hyvinvointia. Lapsiperheen arki soljuu nyt mukavasti.
Jonna ja Ville Niemisen tilalla Sysmässä kehitetään maidontuotantoa pitkäjänteisesti. Yrittäjäparin kiinnostus eläinten hyvinvointiin näkyy vuonna 2021 valmistuneessa navetassa. Uusi pihatto toi myös joustavuutta yrittäjien arkeen.
Pihatossa vallitsee keskipäivällä rauhallinen tunnelma. Juottovasikat leikkivät pehkukarsinassa ja käyvät välillä imemässä emää. Toisinaan ne tulevat ruokintapöydälle syömään karkearehua.
MaitoRantala siirtyi Ville Niemiselle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2013, Jonna muutti tilalle pari vuotta myöhemmin. Jonna Nieminen on koulutukseltaan eläinlääkäri ja työskentelee osa-aikaisesti VikingGeneticsillä. Jonnan koulutuksestakin johtuen oli alusta pitäen selvää, että lehmien hyvinvointiin satsataan tai maidontuotannosta luovutaan kokonaan.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen uuden navetan rakentaminen olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Investoinnit onkin toteutettu vaiheittain.
Tilalle rakennettiin vuonna 2018 hieho- ja umpilehmäpihatto, mikä antoi mahdollisuuden lypsylehmien määrän nostamiseen parsinavetassa. Kylmäpihatto toteutettiin kustannustehokkaasti omin voimin.
Viime vuonna valmistuneen lypsypihaton perusajatuksena oli helpottaa työtä niin, että pihatto olisi yhden ihmisen työpaikka.
– Robottilypsy tarjosi tähän mahdollisuuden, kymmenen vuotta parressa lypsänyt Ville sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
