MaitoRantalan tilan uusi pihatto kohensi maidontuottajien ja eläinten hyvinvointia. Lapsiperheen arki soljuu nyt mukavasti.
Jonna ja Ville Niemisen tilalla Sysmässä kehitetään maidontuotantoa pitkäjänteisesti. Yrittäjäparin kiinnostus eläinten hyvinvointiin näkyy vuonna 2021 valmistuneessa navetassa. Uusi pihatto toi myös joustavuutta yrittäjien arkeen.
Pihatossa vallitsee keskipäivällä rauhallinen tunnelma. Juottovasikat leikkivät pehkukarsinassa ja käyvät välillä imemässä emää. Toisinaan ne tulevat ruokintapöydälle syömään karkearehua.
MaitoRantala siirtyi Ville Niemiselle sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2013, Jonna muutti tilalle pari vuotta myöhemmin. Jonna Nieminen on koulutukseltaan eläinlääkäri ja työskentelee osa-aikaisesti VikingGeneticsillä. Jonnan koulutuksestakin johtuen oli alusta pitäen selvää, että lehmien hyvinvointiin satsataan tai maidontuotannosta luovutaan kokonaan.
Heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen uuden navetan rakentaminen olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Investoinnit onkin toteutettu vaiheittain.
Tilalle rakennettiin vuonna 2018 hieho- ja umpilehmäpihatto, mikä antoi mahdollisuuden lypsylehmien määrän nostamiseen parsinavetassa. Kylmäpihatto toteutettiin kustannustehokkaasti omin voimin.
Viime vuonna valmistuneen lypsypihaton perusajatuksena oli helpottaa työtä niin, että pihatto olisi yhden ihmisen työpaikka.
– Robottilypsy tarjosi tähän mahdollisuuden, kymmenen vuotta parressa lypsänyt Ville sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Malmgårdin kartanossa ei ole juututtu hienoon historiaan vaan haetaan rohkeasti tuotannolle parempaa kannattavuutta. Matkailusta on tullut tilan kolmas tukijalka.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
