Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Sijoitustuotto 9,3 prosenttia ja hehtaarikasvu yli kymmenen kuutiota vuodessa. Näillä argumenteilla puhuttelee Yhteismetsä Tuohen hoitokunnan puheenjohtaja Jussi Saarinen maastotilaisuuteen saapuneita metsänomistajia ja metsäammattilaisia.
Esiteltävä kohde sijaitsee Lopella, Kanta-Hämeessä. Metsä on yläharvennettu runsaat kymmenen vuotta sitten. Maallikon silmään se näyttää lähes koskemattomalta. Runkojen lomasta vilkkuu metsälammen pinta.
Maasto on rehevää, puusto järeähköä ja kuusivaltaista. Seassa kasvaa joitain koivuja ja mäntyjä. Kuusentaimia ja nuoria kuusia on paljon.
Yläharvennus on keskeinen hakkuutapa jatkuvapeitteisinä hoidettavissa metsissä. Myytäväksi poimitaan kypsiä tukkipuita. Keskisuuret ja pienet puut jätetään järeytymään, arvoa kasvamaan. Metsä uusiutuu luontaisesti taimettumalla.
– Tällä tavalla metsä tuottaa tasaisesti hyvää tuloa omistajalleen, ja uudistamiskuluissa saavutetaan säästöjä, Saarinen summaa jatkuvan kasvatuksen taloudellisia hyötyjä.
Metsä pysyy metsänä. Maisema- ja luontoarvot säilyvät, metsästys-, marjastus- ja sienestysmahdollisuudet samaten.
Tilaisuuden järjestäjän, Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö John Seppäsen, viesti metsien miehille ja naisille on ytimekäs: luottakaa puiden haihdutusvoimaan.
– Suosittelemme suometsien kunnostusojituksiin, siis vanhojen kuivatusojien perkaamiseen ja uusien täydennysojien kaivamiseen, huolellista harkintaa. Perusajatuksena on, että perataan mahdollisimman vähän.
Mikäli märkyyttä on liikaa ja puiden kasvu kärsii, ojia pitää perata, muttei silloinkaan tarpeettoman syvään.
Kun suometsässä ylläpidetään jatkuvasti riittävä määrä haihduttavaa puustoa, ojien avaamisen tarve vähenee tai poistuu jopa kokonaan. Esiteltävän kohteen vanhoille ojille ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään.
Jos haihduttavaa puustoa on yli sata kuutiota hehtaarilla, eteläsuomalainen suometsä pysyy lähtökohtaisesti kuivana ilman huippukunnossa olevia ojiakin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
