Rikkakasveja voi torjua tehokkaasti myös ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tarjolla on laaja valikoima rikkakasveja mekaanisesti kurittavia koneita.
Luonnonmukaisen viljelyn tilat ovat rikkakasvien mekaanisen torjunnan edelläkävijöitä. Luomutilojen oppeja voi siirtää myös tavanomaisen viljelytavan tiloille.
Rikkakasvien mekaaninen torjunta vie yleensä enemmän työtunteja ja polttoainetta kuin kemiallinen torjunta. Kustannuspuolella säästyy kasvinsuojeluruiskun ja torjunta-aineiden hankinta. Mekaaniset rikkakasvien torjuntalaitteet sopivat erinomaisesti useiden tilojen yhteiskäyttöön.
Agritoukola Machinery Oy tuo maahan useita rikkakasvien torjuntaan sopivia laitteita. Enää koneilla ei välttämättä keskitytä pelkästään rikkakasvien silppuamiseen, vaan niillä voi hoitaa myös muita viljelytöitä.
– Luomutiloille suosittelen Kvickfinn- ja System Cameleon -koneiden yhdistelmää. Muita työkoneita ei välttämättä tarvita. Kvickfinn-kultivaattori sopii hyvin muokkaukseen, rikkakasvien torjuntaan ja nurmien lopetukseen. Cameleonilla pystyy kylvämään, lannoittamaan ja haraamaan rivivälit, Juha-Pekka Toukola sanoo.
Toukolan suositteleman yhdistelmän lisäksi tarjolla on yksittäisiä koneita rikkakasvien torjuntaan.
Tanskalainen Biorotor on järeä kestorikkakasvien torjuja, jonka toimintaperiaate muistuttaa kelajyrsintä. Biorotor nostaa Kvickfinnin tavoin juurimassan maan pinnalle, jossa juuret kuivuvat. Kone sopii järeytensä ansiosta hyvin myös nurmien lopetukseen.
Ruotsalainen Crimperroller on kevyempi ja vähemmän voimaa vaativa kone hyvässä kasvussa olevien rikkakasvien ja muun kasvuston lopettamiseen. Crimperrollerissa on pyörivä rumpu, johon on asennettu kasvuston murskaavia veitsiä. Murskattu kasvusto muodostaa maanpinnalle tiheän kasvipeitteen, joka estää rikkakasvien kasvua.
Ruotsalainen Combcut on kehitetty valikoivaan rikkakasvien torjuntaan orailta, mutta sitä voidaan käyttää myös viljelykasvien yläpuolella kasvavien rikkakasvien leikkaamiseen.
Tanskalaisen Biorotorin valmistama Bioharve-kultivaattori on myös yksi vaihtoehto rikkakasvien mekaaniseen torjuntaan. Bioharve katkoo juuristoa ja rikkoo pintamaata, jotta juuriston kasvu kiihtyy. Pintamaan kuivahdettua voi rikkakasvitorjuntaa tehostaa vielä Biorotor- tai Kvickfinn-juolannostinkäsittelyllä.
Perinteinen rikkakasviäestys on myös yksi tapa kurittaa rikkakasveja kasvukauden alkuvaiheessa. Rikkakasviäkeen vetämiseen ei tarvita suurta tehoa.
Järeässä, jyrsintä muistuttavassa Biorotorissa on pyörivä roottori, jossa on hardox-lattaraudasta muotoiltuja teriä. Jokaisessa terässä on kumipatukkavaimennus ja murtopultti, jonka ansiosta kone kestää iskuja kivisessäkin maaperässä. Terät nostavat rikkakasvien juuria maan pinnalle maksimissaan 20 sentin syvyydestä.
Parikkalalainen luomuviljelijä Marko Huotilainen on käyttänyt Biorotoria rikkakasvien torjuntaan kolme vuotta ja on koneeseen tyytyväinen.
– Biorotorin etu on sen vahva rakenne. Kone toimii myös kivisillä pelloilla. Terät ovat kestäneet hyvin, mutta murtopultteja on jouduttu uusimaan, Huotilainen summaa.
– Käytän konetta joka vuosi. Se on tarpeellinen erityisesti nurmien lopettamisessa. Nurmiin tulee usein juolavehnää, koska hanhet syövät tällä seudulla joka vuosi nurmet harvoiksi. Juolavehnän torjuntaa jatketaan Biorotorilla usein vielä ensimmäisenä satovuonna pesäkekäsittelynä.
Nurmet lopetetaan Huotilaisen tilalla murskaamalla kasvusto ja muokkaamalla pelto lautasäkeellä ja läpileikkaavalla kultivaattorilla. Kun maa on muokattu kymmenen sentin syvyyteen, käydään lohko läpi Biorotorilla. Muokkausten jälkeen lohkolle kylvetään joko syysvilja tai syysrypsi.
Multamailla Huotilainen käyttää muokkaukseen ja rikkakasvien torjuntaan matalaa kevätkyntöä, vohveliterillä varustettua lautasäestä ja Biorotoria. Sillä voi rikkoa nurmen tai sängen myös ilman muuta muokkausta.
– Neljä metriä leveä Biorotor vaatii melko paljon voimaa ja polttoainetta kuluu. Siksi pyrin käsittelemään sillä vain ongelmakohdat. Kun pelto on muokattu kymmenen sentin syvyyteen, voi ajonopeus kuitenkin olla 8–10 kilometriä tunnissa.
Yhdeksän vuotta luomutuotannossa ollut Huotilainen pyrkii hoitamaan rikkakasvit pois kahden nurmivuoden aikana, jotta neljän satokasvivuoden aikana ei tarvittaisi raskaita rikkakasvimuokkauksia.
Biorotorin toimintaperiaate muistuttaa Kvickfinn-juolannostimen toimintaa, mutta Biorotorissa ei ole kultivaattoria ja sen tehon tarve on hieman pienempi. Molemmat laitteet ovat suunnilleen samanhintaisia.
Crimperroller on traktorin etu- tai takanostolaitteeseen kiinnitettävä murskain. Metalliset veitsimurskaimet on kiinnitetty pyörivään rumpuun, jonka voi täyttää vedellä painon lisäämiseksi. Yksinkertaisen rakenteen ja vähäisen tehontarpeen ansiosta murskaimen työsaavutus on suuri.
Antti ja Valtteri Kortesuon luomukasvinviljelytilalla Juupajoella on käytetty Crimperrolleria viitisen vuotta. Laite on vastannut odotuksia.
– Olemme torjuneet sillä rikkakasveja viherlannoitusnurmilta. Laite murskaa rikkakasvit, mutta esimerkiksi apilat eivät siitä kärsi, vaan ne nousevat kasvijätteen alta hyvin pian kasvuun, Valtteri Kortesuo kertoo.
Kasvuston murskaus tehdään ensimmäisen kerran varhaisessa vaiheessa kasvukautta. Käsittely uusitaan, kun rikkakasvit alkavat kasvaa uudelleen. Crimperroller tehoaa hyvin muun muassa ohdakkeeseen.
– Olen murskannut viherlannoitusnurmia myös tavallisella kesantomurskaimella, mutta se murskaa usein myös varsinaiset viljelykasvit, vaikka säätäisi murskaimen varsinaista kasvustoa korkeammalle.
Muitakin etuja on verrattuna tavalliseen murskaimeen.
– Crimperroller on tehokas. Se vaatii hyvän tehon saavuttamiseksi nopeaa ajoa. Polttoainetta kuluu melko vähän. Vauhdin pitää olla kuitenkin sellainen, että kone ei muokkaa maata, jotta viljelykasvien kasvu ei häiriinny.
– Koska laite on meillä etunostolaitteessa, on ajolinjan oltava suora, käännökset eivät onnistu. Joskus maa muokataan samalla ajolla taakse kiinnitettävällä Kvickfinn-kultivaattorilla.
Kone sopii myös sängen ja kesällä kylvettävien maanparannuskasvien käsittelyyn.
Kortesuot hankkivat ensin 4-metrisen Crimperrollerin, jossa rullat oli jaettu kolmeen erilliseen yksikköön, mutta se ei toiminut yhtä hyvin kuin 3-metrinen laite, jossa on vain yksi murskainkela. Leveämmän koneen työjälki oli epätasaisempaa.
Valtteri Kortesuo muistuttaa, että vesi pitää ottaa pois rullan sisältä talveksi, muuten voi joutua remonttihommiin. Kokemusta on.
Crimperrollerin lisäksi Kortesuot näkevät roottorilla varustetun Kvickfinn-kultivaattorin välttämättömäksi laitteeksi luomutilan rikkakasvitorjunnassa.
Combcut on nostolaitteisiin kiinnitettävä, kevytrakenteinen rikkakasvien katkoja, jolla voi torjua rikkakasveja oraalta ja myöhemmin viljakasvuston päältä. Kone tehoaa erityisesti ohdakkeeseen ja valvattiin. Sitä voidaan käyttää myös syysviljoissa talvehtineisiin saunakukkiin, nurmien voikukkiin ja muihin viljelykasveja nopeammin kasvaviin rikkakasveihin.
Ulkoisesti Combcut muistuttaa leikkuupuimurin pöytää. Leikkuuterät pysyvät kuitenkin paikallaan ja leikkaus perustuu terien välyksen säätöön. Säästettävät viljelykasvit kulkevat terien välistä, mutta kovavartiset rikkakasvit leikkaantuvat poikki. Terän päällä oleva kela pitää kaatokelan tapaan terän puhtaana.
Konetta käytetään samaan kasvustoon yleensä useamman kerran kasvukaudessa, jotta rikkakasvien kukintojen muodostuminen estyy. Pelkolan kartanossa Hattulassa käytetään 8-metristä Combcutia silloin, kun huolellisista viljelytoimista huolimatta kasvustoon on jäänyt rikkakasveja.
– Combcut on meillä kimppakoneena toisen tilan kanssa. Konetta on käytetty kolmena vuonna rikkakasvien hävittämiseen kasvuston päältä, luomutilan yrittäjä Mattias Anomaa kertoo.
– Tärkein rikkakasvien torjuntakeino meillä on rivivälien haraaminen System Cameleonilla. Muuta mekaanista torjuntaa tehdään rikkaäkeellä, läpileikkaavilla hanhenjalkaterillä varustetulla äkeellä ja Kvickfinn-juolannostimella.
Anomaan mukaan Combcutin käyttäminen rikkakasvintorjunnassa oraalta vaatii hyvää koneen säätöosaamista. Tämän vuoksi Anomaa käyttää konetta vain ohdake- ja saunakukkapesäkkeiden leikkaamiseen myöhemmin kasvukaudella.
– Kevätvehnä jäi tänä vuonna vähän harvaksi ja ohdakkeet pääsivät valtaan. Niiden katkaiseminen Combcutilla oli helppoa. Saunakukkien torjunta syysvehnästä hoitui myös hyvin viime vuonna. Koneen korkeuden säädössä saa tosin olla tarkka, jotta terä ei leikkaa tähkiä.
Pelkolan kartanossa löydettiin Combcutille innovatiivinen käyttömuoto mataraongelmaan.
– Laitoimme traktorin eteen Combcutin ja taakse rikkaäkeen. Matarat tulivat tällä tavalla haravoitua kohtuullisen hyvin pois, Anomaa kuvaa.
Combcutilla voi ajaa 15–20 kilometrin tuntivauhtia.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
Uudet teknologiset menetelmät voivat helpottaa maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaa. BioMonitor4CAP-hankkeessa testattu teknologia herätti kiinnostusta. Hanketutkimuksessa haastateltiin viljelijöitä ja neuvojia Suomessa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa.
Maan kasvukunnosta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneet tilat pärjäävät parhaiten nykyisessä toimintaympäristössä, arvioi ProAgria Etelä-Suomen strategia- ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa. Kun monokulttuurista päästään, alkaa elämä maan alla aktivoitua.
Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
