Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Liperissä lihakarjatilaa pitävä Vesa Eronen otti yrittäjävastuun harteilleen vuonna 1998. Aikaan, jolloin vapaa sähkökauppa otti ensiaskeleitaan. Kilpailua oli, mutta sähköenergian hinnat pysyivät vakaina ja matalina pitkään tälle vuosituhannelle asti.
– Sähkön hintaan ei tarvinnut kiinnittää juurikaan huomiota. Määräaikaiset ja kiinteähintaiset sopimukset olivat toimiva valinta.
Turbulenssin tuulet alkoivat puhaltaa viime vuosikymmenellä, jolloin Eronen oli ottanut jo tuntumaa kelluvaan pörssisähköön. Nopeasti ja voimakkaasti heiluvien hintojen pyörteessä hän koki tarvetta päästä vaikuttamaan itse enemmän hankkimansa sähkön hintaan. PKS Sähkökauppa tarjosi tähän saumaan sopivaa Priima Plus -tuotetta.
– Nyt kiinnitän sähkön hintaa sillä hetkellä ja niin pitkälle kuin siltä tuntuu. Käytän kiinnitykseen pääosin sähköpörssin kolmen kuukauden tuotetta. Nyt minulla on hinta kiinni kokonaan vuoden 2027 kesäkuun loppuun asti.
Nautakarjatilalla kuluu sähköä keskimäärin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Käyttö on melko tasaista läpi vuoden ja ilmastointi haukkaa kulutuksesta merkittävän osan. Eronen korostaa, että sähkö on yksi osa kokonaiskustannuksia ja se ansaitsee oman huomionsa sekä siivunsa ajankäytöstä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
