Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Liperissä lihakarjatilaa pitävä Vesa Eronen otti yrittäjävastuun harteilleen vuonna 1998. Aikaan, jolloin vapaa sähkökauppa otti ensiaskeleitaan. Kilpailua oli, mutta sähköenergian hinnat pysyivät vakaina ja matalina pitkään tälle vuosituhannelle asti.
– Sähkön hintaan ei tarvinnut kiinnittää juurikaan huomiota. Määräaikaiset ja kiinteähintaiset sopimukset olivat toimiva valinta.
Turbulenssin tuulet alkoivat puhaltaa viime vuosikymmenellä, jolloin Eronen oli ottanut jo tuntumaa kelluvaan pörssisähköön. Nopeasti ja voimakkaasti heiluvien hintojen pyörteessä hän koki tarvetta päästä vaikuttamaan itse enemmän hankkimansa sähkön hintaan. PKS Sähkökauppa tarjosi tähän saumaan sopivaa Priima Plus -tuotetta.
– Nyt kiinnitän sähkön hintaa sillä hetkellä ja niin pitkälle kuin siltä tuntuu. Käytän kiinnitykseen pääosin sähköpörssin kolmen kuukauden tuotetta. Nyt minulla on hinta kiinni kokonaan vuoden 2027 kesäkuun loppuun asti.
Nautakarjatilalla kuluu sähköä keskimäärin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Käyttö on melko tasaista läpi vuoden ja ilmastointi haukkaa kulutuksesta merkittävän osan. Eronen korostaa, että sähkö on yksi osa kokonaiskustannuksia ja se ansaitsee oman huomionsa sekä siivunsa ajankäytöstä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
