Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Säilörehu on maitotilan tärkein tuotantopanostus, ja sen osuus maidon tuotantokustannuksista on merkittävä. Ilman riittävää ja laadukasta karkearehua ei nautatilalla voida saavuttaa hyvää taloudellista tulosta.
Säilörehun tuottama tulo realisoituu vasta maidontuotannon kautta, joten säilörehun tuotannon kannattavuudesta on haasteellista laatia katelaskelmaa. Viljelyssä kannattaakin panostaa erityisen huolelliseen kustannuslaskentaan. Vain siten voidaan tunnistaa, missä kohdin tuotantoa syntyy säästöjä tai missä piilevät tuotannon taloudelliset haasteet.
Lue lisää tuotantokustannuksen laskemisesta artikkelista Pätevä kustannuslaskelma kuvaa todellista elämää. Sen esimerkissä lasketaan tuotantokustannus viljahehtaarille.
Säilörehun tuotantokustannukset jakautuvat kolmeen pääryhmään: muuttuviin kustannuksiin, yleiskustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin.
Muuttuvat kustannukset sisältävät yleiset peltoviljelyn menoerät kuten lannoitteet, siemenet, kalkituksen ja kasvinsuojelun. Maatilan yleiskustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, eläkemaksut ja kirjanpitokulut. Kiinteitä laskennallisia kustannuksia ovat koneiden, rakennusten ja peltomaan kustannukset sekä viljelijän oman työn arvo.
Muuttuvien kustannusten oletusarvot saa helposti edellisvuoden verokirjanpidosta, ja arvoja suhteutetaan laskettavan vuoden oletuksiin. Yleensä muuttuvat kustannukset vaihtelevat 320–500 euron välillä hehtaarilta, ja ovat keskimäärin kuusi senttiä rehun kuiva-ainekiloa kohden.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
