
Navetan aikavarkaat kuriin
Aika on rahaa ja hukkatöihin kulutettu työaika tuhlausta. Oman navettatyön tehokkuutta kannattaa pysähtyä miettimään.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Työterveyshuollon järjestäminen ei ole maatalousyrittäjälle itselleen pakollista, mutta palkatulle työntekijälle se tulee järjestää. Sysmäläiset 50-vuotiaat maitotilayrittäjät Lilli Karola ja Samuli Pyyhtiä huolehtivat työterveydestään. Pyyhtiä aloitti kotitilallaan yrittäjänä vuonna 2009, Karola on työskennellyt päätoimisesti tilalla vuodesta 2017.
– Kukaan muu ei omasta terveydestä huolehdi, se on työkalusta huolen pitämistä. Myös koneita korjataan, ja niihin laitetaan rahaa helposti paljon enemmän kuin omaan itseen, Lilli Karola sanoo.
Puoliso on samoilla linjoilla.
– Työterveyshuoltoon kuuluminen on itsestäänselvyys, kun haluaa panostaa omaan jaksamiseen ja terveyteen, Samuli Pyyhtiä sanoo.
Viime syksynä 2024 pariskunta liittyi Mehiläisen työterveyspalveluiden asiakkaiksi. He valitsivat puitesopimuksen, jonka valiolaiset maidonhankintaosuuskunnat ovat neuvotelleet jäsenyrittäjilleen. Pyyhtiällä ja Karolalla on 30-päinen lypsykarja ja saman verran nuorkarjaa, joista osa on liharotuisia.
– Mehiläinen on iso toimija, jolla on paljon palveluita, Pyyhtiä perustelee valintaa. Lähin toimipiste on 45 minuutin ajomatkan päässä Lahdessa.
Karolan ja Pyyhtiän työterveyshoitajana toimii Päivi Eskola, joka vastaa 26 päijäthämäläisen tilan työterveydestä. Hän pitää tärkeimpänä ennaltaehkäisyä: pyritään puuttumaan ajoissa ongelmiin, jotka haittaavat työkykyä.
Työterveyshuoltoon kuuluu tilakäynti, joka kestää 2−3 tuntia. Käynnit ajoitetaan yleensä talvisaikaan, jolloin tiloilla on hiljaisempaa. Ennen sitä yrittäjät tekevät tilakohtaisen riskienarvioinnin Melan tilakäyntisovelluksen kautta. Tilalle voi lähteä työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja joissakin tapauksissa myös lääkäri. Mehiläisellä on käytettävissään myös agrologin palvelut.
– Ensin käymme yrittäjien ja tilan esitiedot läpi. Seuraavaksi tarkastelemme riskienarviointiraporttia ja teemme työolojen kehittämissuunnitelman. Sitten laadimme terveyshuollon toimintasuunnitelman neljäksi vuodeksi. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain, Päivi Eskola kertoo.
Käynneillä tutkitaan työolosuhteita eri osa-alueilla: navetassa, viljelyssä ja metsässä. Asioita tarkastellaan työvaiheittain.
Jos käynti on lypsyaikaan, tarkastellaan lypsyasentoja ja mahdollisia altistuksia. Esimerkiksi onko käytössä pölyäviä kuivikkeita, esiintyykö melua ja tärinää tai käytetäänkö vaarallisia kemikaaleja. Ammattilaisten kanssa voidaan opetella myös uusia toimintatapoja.
– Jos työkyvyssä on ongelmia, mietitään, mitä olisi viisainta tehdä, Eskola jatkaa.
Käynneillä voidaan käyttää työterveyshuollon moniammatillisen tiimin asiantuntemusta: lääkäriä, hoitajaa, fysioterapeuttia, psykologia, ravitsemusterapeuttia tai työkykyvalmentajaa. Saatavilla ovat myös uni- ja mielialavalmentajan sekä erikoislääkäreiden palvelut.
Olennaista on, mitä yrittäjät pitävät tärkeinä asioina työkykynsä kannalta. Yrittäjien henkilökohtainen terveystarkastus tehdään 1−3 vuoden välein.
Karola ja Pyyhtiä ymmärtävät tarvitsevansa työterveyden palveluita.
– Meillä kun ikä alkaa jo vitosella, on tullut aika muutenkin miettiä, miten kannattaa pitää huolta terveydestä ja panostaa itseensä, Karola toteaa.
Päivi Eskola muistuttaa, että työterveyshoitajaa varten ei mittailla verenpaineita.
– Mutta jos joku ulkopuolinen sanoo asioista, sen ottaa paremmin todesta, vaikka itse sen jo valmiiksi tietäisikin.
Sitten käydään herkullinen sananvaihto:
– Vaikka puoliso on terveydenhoitaja, oma porukka on viimeinen, jota katsotaan, Samuli Pyyhiä sanoo.
Siihen Lilli Karola jatkaa:
– Ja viimeinen, jota kuunnellaan.
Karolan mukaan perusarki tilalla toimii, vaikka tuotantotilat ovat vanhat. Ruokintaa on helpotettu konepainotteiseksi.
– Olemme saaneet päivittäiset hommat hyvin pyörimään. Suurin kuormittava seikka on se, että parsinavetassa on kyykistelyä, Karola sanoo.
Lypsäessä kannattaa vaihtaa puolta eikä tehdä toistoliikkeitä aina samalla tavalla.
– Kun menee ja tekee, siinä sokeutuu. Kun toinen katsoo, että oletko ajatellut, että voisi tehdä näinkin, alkaa itsekin kiinnittää huomiota työtapoihin, hän jatkaa.
Maatiloilla tehdään töitä usein pariskuntana. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
– Voi puhua toiselle, mutta on tärkeää, että ulkopuolistakin perspektiiviä on, Karola sanoo.
Myös työterveyshoitaja kiittelee Pyyhtiän ja Karolan arjen mallia.
– Raskaimmat työvaiheet on koneistettu. Työnjako on selkeä, omaa työkykyä pidetään arvossa, työturvallisuus on hyvällä mallilla ja suojaimia käytetään. Ja on hyvä asia, että elämässä on muutakin kuin oma työ, välillä enemmän, välillä vähemmän, Eskola kertaa.
Pyyhtiän tilalla on suunnitteilla tuotantosuunnan muutos, kun kesällä aletaan tehdä kylmäpihattoa. Tulevaisuudessa on tarkoitus siirtyä emolehmiin ja lihakarjan kasvatukseen.