Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat esittivät tutkimuskysymyksen, joka luultavasti on käynyt monen viljelijän mielessä: voisiko nopeasti kehittyvistä ja monella alalla käyttöönotetuista laajoista kielimalleista olla apua maanviljelyssä?
Sanalla tekoäly viitataan yleisimmin juuri laajoihin kielimalleihin, kuten OpenAI:n Chat GPT:hen ja Microsoftin Copilotiin. Niiden suuri vahvuus on kyky ottaa tehtäviä vastaan ja tuottaa tulokset ihmisen kielellä.
– Tutkimme kolmella käyttötavalla, kuinka hyvin kielimalli voisi ennustaa viljasatoa sekä suunnitella lisälannoituksen määrää ja puinnin ajoitusta, kun sille annetaan tietoa aiemmista viljelytoimenpiteistä ja olosuhteista. Yhtenä tapana oli OpenAI:n Chat GPT 5.0 sellaisenaan. Toisessa tapauksessa tekoälylle annettiin kontekstiksi noin kymmenentuhatta Luken julkaisua, Luken erikoistutkija Juha Backman kertoo.
Kahdella ensimmäisellä tavalla kielimallit antoivat johdonmukaisia vastauksia lajike- ja lohkokohtaisiin kysymyksiin. Käytännössä vastaukset perustuivat aikaisempien vuosien tilastoihin ja "yleiseen tietämykseen". Kielimallille annettu lähtötieto ei vaikuttanut vastauksiin niin paljon kuin olisi pitänyt. Vastaukset eivät antaneet uutta kokeneelle viljelijälle.
Kolmannessa käyttötapauksessa tutkijat antoivat kielimallille pääsyn viljan kasvun simulaatiomalliin. Mallin hyödyntäminen vaatii simulaation säätämistä esimerkiksi kasvupaikan ja käytettävän lajikkeen tiedoilla.
– Käytännössä kielimalli toimi simulaatiomallin käyttöliittymänä. Ihminen pystyi säätämään mallia luonnollisella kielellä ja toisaalta kielimalli tulkitsi simulaation tulokset ihmisen kielelle. Kielimalli myös osasi esimerkiksi kokeilla itsenäisesti ilman ihmisen kehotusta erilaisia lannoitustasoja parhaan löytämiseksi. Näin käytettynä kielimalli sai simulaatiomallista saman hyödyn kuin hyvä ihmiskäyttäjä. Tekoäly siis helpottaa viljelijän työtä, Backman sanoo.
Luonnonvarakeskuksen ja Maatalouskoneiden Tutkimussäätiön rahoittama tutkimus tehtiin puhtaasti tutkimuslähtöisesti. Tarkoituksena ei siis ollut toteuttaa työkalua viljelijöiden käyttöön.
Tulosten perusteella tekoälyä voi hyödyntää maatalouden päätöksenteossa. Backmanin mukaan simulaatiomalleja on olemassa lukuisia eri kasveille ja eri olosuhteille. Tekoälyyn liitettynä viljelijän ei tarvitse varsinaisesti opetella jokaisen käyttöä erikseen, vaan laaja kielimalli voi toimia liimana viljelijän ja kasvumallin välissä.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
