Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Eräänä päivänä suomalaisen sikatilan ruokinta-automaatin toiminta lakkasi. Kyberrikolliset olivat saaneet laitteen haltuunsa ja vaativat tilaa maksamaan lunnaat, jotta automaatin ohjaus palautettaisiin sen lailliselle omistajalle.
– Sikatilan tapaus on tyypillinen Suomessa maatilaan kohdistunut kyberhyökkäys siinä mielessä, että siinä oli taloudellinen motiivi. Maatalouteen kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään kiristämään rahaa. Ei niinkään saamaan julkisuutta tai mainetta, LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Myyrä jatkaa, että vakuutusyhtiön tietoon on tullut tapauksia, joissa maatilalle ollaan oltu ostamassa koneita tai laitteita ulkomailta. Rikolliset ovat kuitenkin päässeet viestinvaihdon väliin ja kun myyjä on lähettänyt suomalaiselle ostajalle maksutiedot, rikolliset ovat vaihtaneet tiedot omiinsa.
On turha kuvitella, että Suomi syrjäisenä maana tai maatila, joka on teollisiin laitoksiin verrattuna pieni kohde, olisi jotenkin turvassa tietoturvauhilta. Kyberrikolliset etsivät haavoittuvia laitteita tai ohjelmistoja automaattisesti. He eivät siis valikoi niinkään kohteitaan käsin tai etukäteen, vaan automatiikka löytää haavoittuvuudet alasta riippumatta.
Maatiloilla on myös paljon tavallisia tietokoneita, puhelimia ja verkkolaitteita, joita vastaan hyökätään jatkuvasti. Niiden kautta tilan toiminta voi vaarantua ilman, että hyökkääjä mitenkään kohdistaisi toimintaansa nimenomaan maatalouteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta. Vuosi
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
