Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Eräänä päivänä suomalaisen sikatilan ruokinta-automaatin toiminta lakkasi. Kyberrikolliset olivat saaneet laitteen haltuunsa ja vaativat tilaa maksamaan lunnaat, jotta automaatin ohjaus palautettaisiin sen lailliselle omistajalle.
– Sikatilan tapaus on tyypillinen Suomessa maatilaan kohdistunut kyberhyökkäys siinä mielessä, että siinä oli taloudellinen motiivi. Maatalouteen kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään kiristämään rahaa. Ei niinkään saamaan julkisuutta tai mainetta, LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Myyrä jatkaa, että vakuutusyhtiön tietoon on tullut tapauksia, joissa maatilalle ollaan oltu ostamassa koneita tai laitteita ulkomailta. Rikolliset ovat kuitenkin päässeet viestinvaihdon väliin ja kun myyjä on lähettänyt suomalaiselle ostajalle maksutiedot, rikolliset ovat vaihtaneet tiedot omiinsa.
On turha kuvitella, että Suomi syrjäisenä maana tai maatila, joka on teollisiin laitoksiin verrattuna pieni kohde, olisi jotenkin turvassa tietoturvauhilta. Kyberrikolliset etsivät haavoittuvia laitteita tai ohjelmistoja automaattisesti. He eivät siis valikoi niinkään kohteitaan käsin tai etukäteen, vaan automatiikka löytää haavoittuvuudet alasta riippumatta.
Maatiloilla on myös paljon tavallisia tietokoneita, puhelimia ja verkkolaitteita, joita vastaan hyökätään jatkuvasti. Niiden kautta tilan toiminta voi vaarantua ilman, että hyökkääjä mitenkään kohdistaisi toimintaansa nimenomaan maatalouteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
