Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Eräänä päivänä suomalaisen sikatilan ruokinta-automaatin toiminta lakkasi. Kyberrikolliset olivat saaneet laitteen haltuunsa ja vaativat tilaa maksamaan lunnaat, jotta automaatin ohjaus palautettaisiin sen lailliselle omistajalle.
– Sikatilan tapaus on tyypillinen Suomessa maatilaan kohdistunut kyberhyökkäys siinä mielessä, että siinä oli taloudellinen motiivi. Maatalouteen kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään kiristämään rahaa. Ei niinkään saamaan julkisuutta tai mainetta, LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Myyrä jatkaa, että vakuutusyhtiön tietoon on tullut tapauksia, joissa maatilalle ollaan oltu ostamassa koneita tai laitteita ulkomailta. Rikolliset ovat kuitenkin päässeet viestinvaihdon väliin ja kun myyjä on lähettänyt suomalaiselle ostajalle maksutiedot, rikolliset ovat vaihtaneet tiedot omiinsa.
On turha kuvitella, että Suomi syrjäisenä maana tai maatila, joka on teollisiin laitoksiin verrattuna pieni kohde, olisi jotenkin turvassa tietoturvauhilta. Kyberrikolliset etsivät haavoittuvia laitteita tai ohjelmistoja automaattisesti. He eivät siis valikoi niinkään kohteitaan käsin tai etukäteen, vaan automatiikka löytää haavoittuvuudet alasta riippumatta.
Maatiloilla on myös paljon tavallisia tietokoneita, puhelimia ja verkkolaitteita, joita vastaan hyökätään jatkuvasti. Niiden kautta tilan toiminta voi vaarantua ilman, että hyökkääjä mitenkään kohdistaisi toimintaansa nimenomaan maatalouteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
