Kolmen lammilaisviljelijän perustamasta Tippavaaran Maatalouspalvelusta saa lähes kaikkea mitä peltoon ja metsään tarvitaan. Lisäksi yritys kuivaa ja välittää viljaa. Kasvavan yrityksen kantava voima on maatalouden hyvä tuntemus ja tiivis yhteistyö muiden yrittäjien ja asiakaskunnan kanssa.
Lahti-Tampere-tien varresta pujahdetaan Lammin Jahkolan teollisuusalueelle, josta löytyy harvinaisuus: monipuolinen yksityinen maatalousmyymälä.
Kevätsesongin aikaan myymälän varastolla on maatalouden tuotantotarvikkeita purkamaan ja lastaamaan tulevien rekkojen ja traktorien touhukas ralli. Asiakkaita piipahtelee tekemässä kauppoja myös puutarhatarpeista, imeytysjärjestelmistä, komposteista, laituritarvikkeista… yksi on kiinnostunut kaivonrenkaista, toinen salaojaputkista.
Kimmo Matoniemi, Marko Mikkola ja Jukka Mäkinen perustivat myymälän kahdeksisen vuotta sitten. Lammilla oli parhaimmillaan kolme maatalouskauppaa, joista yksi toisensa jälkeen lopetti. Tippavaaran Maatalouspalvelu iski kysyntätyhjiöön ja on nyt alan ainoa toimija paikkakunnalla.
Kaikki alkoi kuivaamosta
Kaikki sai alkunsa viljankuivaamosta. Lammin osuuskauppa laittoi aikoinaan kuivaamonsa ”hiljaiseen myyntiin” ja maanviljelijäkolmikko osti sen omien satojensa tarpeisiin. Sitten kuivaamon ovelle alkoi ilmestyä paikallisia isäntiä.
– Moni viljelijä oli tuonut vuosia jyviä kuivurille ja he alkoivat kysellä, emmekö kuivaisi heidänkin viljansa, Kimmo Matoniemi muistelee.
Viidessätoista vuodessa kuivaamoa on peruskorjattu ja uudistettu reippaalla kädellä. Kuivaamo koostuu 340 hehtolitran pakettikuivurista ja 420 hehtolitran vaunukuivurista, varastotilaa on yli miljoonalle viljakilolle. Yritys kuivaa 1–2 miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Lisäksi myyntiin otetaan valmiiksi kuivattua viljaa.
– Erilaisille viljaerille on löytynyt omat ostajansa. Viljan välitysmyynnissä pyrimme maksimoimaan tilahinnat, Matoniemi sanoo.
Matoniemeä, Mikkolaa ja Mäkistä yhdistää paitsi maanviljelys, myös lammilaisuus ja kaveruus. Tutussa porukassa työt sujuvat ja vastuut jaetaan juohevasti. Aluksi kaverukset hoitivat yritystä talkoilla, kunnes mittakaava osoitti, että tarvitaan kokopäivätoiminen organisaattori. Matoniemi lopetti pitkän konemyyjän uransa Lahdessa ja otti toimitusjohtajan ohjakset käsiinsä.
Jatkuvia investointeja
Maatalouskaupan perustaminen on edellyttänyt riskinottoa ja isohkoja investointeja, sillä monipuolisen, nykyisin 4 000 artikkelin varaston hankkiminen ei onnistu pikkurahalla.
– Satojen tuhansien eurojen lainat piti ottaa heti, jotta saatiin tavaraa varastoon. Ja katteen tekeminen on massatavarakaupassa haastavaa, Matoniemi toteaa.
Vuokralla olevien myymälätilojen viereen yritys rakensi oman ison varastohallin.
Myös kuivaamotoiminta edellyttää jatkuvaa laitteiston päivittämistä.
– Viime syksynä teimme noin sadan tuhannen investoinnin uuteen viljankuivuriin ja ajoneuvovaakaan. Seuraavaksi on tarkoitus hankkia kolmas siilo kauraa varten, mikä maksaa 60 000–70 000 euroa. Nyt hinnat ovat nousseet, joten odotamme pari vuotta, Mikkola arvioi.
Yrittäjät ovat iloisia ja ylpeitä, koska pystyivät säilyttämään maatalouskauppapalvelut paikkakunnalla.
– Ja olemme jopa työllistäneet useita henkilöitä, Matoniemi kehaisee.
Viljan vastaanotto pyörii yhteistyökumppaneiden avulla ja myymälässä asiakaspalvelusta ja myynnistä vastaa Veera Kohilo.
Tippavaaran Maatalouspalvelussa on kehitetty toistakymmentä erilaista siemenseosta.
Vilkasta yritysyhteistyötä
Tippavaaralta saa maataloustuotteiden lisäksi myös erilaisia palveluja. Niitä tuottavat miesten omat yritykset sekä laaja alihankintaverkosto.
Mäkisen 2002 perustama Maamies Jukka Oy tarjoaa maanrakennusta, tienhoitopalveluja, renkaiden myyntiä ja asennusta sekä hydrauliikkatarvikkeita. Lisäksi Mäkinen hoitaa peltojen kalkituksia.
Marko Mikkolan Kontion Moniapu Oy hoitaa maanrakennusta sekä maatalouskoneurakointia kuten ruiskutuksia, kylvöjä ja puinteja. Lisäksi Mikkola on osakkaana Lammin Siirtonurmi Oy:ssä, jossa asentaa nurmikoita.
Kimmo Matoniemi puolestaan on osakkaana Perunapojat Oy:ssä, joka tuottaa, markkinoi ja pakkaa perunaa.
Miesten yritykset ja niiden alihankkijat tekevät tarvike- ja materiaalihankinnat Tippavaaran kautta. Koska yrityksillä on laaja asiakaskunta ja paljon kontakteja, myymälän puskaradio markkinoi tehokkaasti.
– Kun teemme Markon kanssa maanrakennushommia, ostamme täältä tarvikkeet ja lisäksi markkinoimme myymälää muualla työskennellessämme, Mäkinen kuvaa.
Tippavaaran Maatalouspalvelun sijainti on hyvä isoillekin rahdeille, sillä se sijaitsee aivan Lahti-Tamperetien varressa Lammilla.
Uutta asiakaskuntaa
Tippavaaran ydinasiakaskunta tulee noin kolmenkymmenen kilometrin säteeltä, nykyisin kauempaakin. Potentiaalia on paljon, sillä Lammi sijaitsee Lahden ja Hämeenlinnan talousalueiden välissä.
– Moni kannattaa nyt kotimaista, osalla asiakkaista on keskusliikevastaisuutta, ja meidät nähdään neutraaleina toimijoina, Mikkola tuumaa.
Vaativaa ja tietoista asiakaskuntaa on kuunneltava herkällä korvalla ja palveltava perusteellisen tiedon pohjalta. Myymälän valikoimaa muokataan kysynnän ja toiveiden mukaan.
Yrittäjäkolmikko näkee jatkuvaa tarvetta myös toiminnan kehittämiselle. Sekä myymälä että kuivaamo ovat vilkkaimmillaan kylvö- ja korjuukausina, mutta pitkä talvi tuo hiljaiseloa liiketoimintaan. Parhaillaan miehet pohtivat, miten saada viljelijöiden lisäksi muitakin asiakkaita myymälään, jonne on Lammin keskustasta neljä kilometriä. Tarjolla kun on myös tavallisia kuluttajatarvikkeita.
– Paikallisista yhä useampi on ilahtunut tajutessaan, että meiltä saa ruokaa ja tarvikkeita myös koirille, kissoille ja hevosille, eikä tarvitsekaan ajaa Hämeenlinnaan asti, Mikkola sanoo.
Mainostaminen tapahtuu pääasiassa paikallisessa Keski-Häme-lehdessä sekä jonkin verran sosiaalisessa mediassa. Hauskaksi ja tepsiväksi markkinointikeinoksi ovat osoittautuneet säännöllisesti myymälän pihalla pidettävät, teemoitetut messut.
Tippavaaran Maatalouspalvelun yrittäjät Marko Mikkola, Jukka Mäkinen ja Kimmo Matoniemi pyörittävät monialaisen maatalousyrityksen lisäksi omia yrityksiään.
Tukee omia viljelytiloja
Ukrainan sota ja energiakriisi huolestuttavat yrittäjiä. Lannoitteiden ja muiden viljelystarpeiden hinnat nousevat kohisten. Koska rahdattavat määrät ovat suuria ja hankintamatkat pitkiä, polttoaineiden hintojen korotukset nostavat reippaasti kuljetuskustannuksia.
– Toimitusvaikeuksiakin on jo nähty. Suurimmat ongelmat tulevat olemaan hinnat ja epävarmuus, sillä esimerkiksi paalaustarvikkeiden hintoja ei vieläkään osata kertoa tulevalle kesälle, Mikkonen sanoo.
Tippavaaralaisia vie eteenpäin hyvä työnteon meininki ja yrittäjähenkinen mielenlaatu. Vaikka maataloudessa suhdanteet heittelevät, niin kauan kuin ruokaa syödään, tarvitaan myös materiaalia ja työvälineitä sen tuottamiseen.
Matoniemelle, Mikkolalle ja Mäkiselle oman viljankuivaamon ja maatalouskaupan pitäminen on ollut antoisaa, ja se on tukenut myös heidän omien viljelystensä kehittämistä. Kaikkien tilat ovat laajentuneet viime vuosina reippaasti.
– Viljelin jo nuorena kotitilalla, mutta ensimmäisen oman, 7 hehtaarin tilan ostin vuonna 1994. Nyt minulla on omaa peltoa 140 hehtaaria ja vuokramaata 200 hehtaaria, Jukka Mäkinen kertoo.
Kimmo Matoniemen perheessä tehtiin sukupolvenvaihdos 2006, jolloin tilan peltoala oli hyvin pieni. Nyt hänellä on kasvinviljelyssä 115 hehtaaria.
– Myös minun kotitilani oli pieni maa- ja metsätila. Vuonna 2000 oli ensimmäinen oma viljelyvuoteni ja nyt viljelyalaa on 170 hehtaaria, Marko Mikkola kertoo.
Maassa juuriaan myöten oleva kolmikko ammentaa paljon asiakkailtaan, joista suurin osa on heidän kollegoitaan.
– Saamme asiakkailta paljon uusia näkemyksiä ja tietoa muun muassa lannoitteista ja uusista viljelymenetelmistä, Mikkola sanoo.
– Asiakkaiden tunteminen ja hyvät suhteet ovat tärkeitä. Emmekä me rupea laskujakaan heti paikalla karhuamaan, vaan pyrimme joustamaan, Matoniemi lisää.
Viljelykokemuksia ja uusia ajatuksia asiakkaiden kanssa vaihdetaan myös Tippavaaran Maatalouspalvelun mieluisilla maatalousretkillä, jotka järjestetään keväisin ennen maatöiden alkua. Tuolloin asiakkaat viedään ammatillisesti kiinnostaviin kohteisiin kuten tiloille, panimoille, rehutehtaille… Kaksipäiväisen retken kruunaa kylpyläpäivä makoisine illallisineen.
Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Löytyykö Suomesta elinvoimaisia maatiloja? Maatalousyritysten heikentynyt kannattavuus on ollut paljon esillä viime vuosina. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.