Maidontuottajat eri puolilta Suomea suhtautuvat varsin maltillisesti Venäjän asettamaan maitotuotteiden vientikieltoon. Tuottajahinta on ennallaan eikä paniikkiin ole aihetta.
Kaikki haastatellut yrittäjät ovat äskettäin kasvattaneet tuotantoaan investoimalla uuteen navettaan. Yhteinen viesti oli, että jokaisen kannattaa nyt keskittyä oman tilansa tuotantokustannuksiin ja turhien kulujen karsintaan.
Valtiolta tai Euroopan unionilta kukaan ei odota saatavansa suuria kompensaatioita, jos yleensä mitään. Tuottajahinnan pysyvyyteen kohtuullisella tasolla kuitenkin uskotaan, sillä vientikiellon odotetaan jäävän lyhyemmäksi kuin Venäjä alun perin ilmoitti.
Janne ja Tuula Toivosen maitotilalla Pornaisissa iloitaan pari vuotta sitten valmistuneesta yhden lypsyrobotin pihatosta, mutta huokaillaan epävarmoja hintanäkymiä.
”Tunnelmat ovat nyt aika sekavat, kun ei tiedä, mitä odottaa”, Janne Toivonen huokaa sateiden keskeyttämien puintien äärellä.
”Tuottajahinta ei ole onneksi vielä laskenut. Jos laskisi, niin en oikein keksi enää mitään karsittavaa omista tuotantokustannuksista. Tuottajahinnan kipurajaa en ole laskenut, mutta jokainen sentti olisi pois omasta palkasta. Veikkaan, että energian hinta tulee Ukrainan kriisin seurauksena nousemaan, mikä lisää kustannuksia.”
”Koko Eurooppa on nyt samassa jamassa ja siksi uusien markkinoiden löytäminen Venäjän maidolle on hankalaa. Pidemmällä tähtäimellä uusia markkinoita voisi hyvinkin löytyä Kiinasta”, Toivonen visioi.
Kotimaisuuskampanjointia Toivonen pitää hyvänä juuri tähän ajankohtaan. Hän harmittelee kuitenkin sitä, että Venäjälle tarkoitettuja Oltermanni-juustoja myytiin kaupoissa puoleen hintaan. Se vääristää hintakuvaa ja saa pian normaalihintaiset tuotteet tuntumaan kalliilta. Toivonen muistuttaa, että kasvanut Venäjän vienti on seurausta siitä, että tuontijuustot ovat vallanneet puolet Suomen juustomarkkinoista.
Toivonen ei aseta toiveita sille, että Suomen valtiolta liikenee tukirahaa maidontuottajien aseman helpottamiseksi. Jos kompensaatiota kuitenkin tulisi, niin sen kohdistaminen pitäisi Toivosen mielestä miettiä erittäin tarkkaan. Tuki ei saa valua välikäsille, vaan sen pitää kohdistua suoraan vahingon kärsineille.
Janne Frantti sai viime vuonna valmiiksi navetan laajennuksen Torniossa. Tilalla on nyt 300 lehmää ja niiden tuottamaa maitoa ajetaan Ouluun sekä Haapavedelle reilut kaksi miljoonaa litraa vuodessa.
Frantti ei ole huolissaan Venäjän viennin hetkellisestä pysähtymisestä. Hän arvelee, ettei vientikielto kestä kokonaista vuotta.
”Mutta mistä sen tietää, vaikka kestäisikin, jos Putin oikein hurjaksi heittäytyy”, Frantti pyörittelee.
Hän on ottanut huomioon myös mahdollisuuden, että tuottajahinta saattaa jossain vaiheessa niiata hieman.
”Kymmenen prosentin tuottajahinnan lasku ei vie vielä kipurajalle, muutaman kymmenen prosentin lasku jo veisikin. Tuottajahintaan ei ole kuitenkaan kajottu, joten en ole maitani myymässä”, Frantti naurahtaa.
”Omalta osaltani olen miettinyt maidontuotannon kustannukset aika tarkkaan, joten suurempaa viilattavaa en niistä löydä. Monella tilalla on varmasti miettimisen ja laskukoneen käyttämisen paikka, miten kustannuksia pystyisi alentamaan. Jos markkinat eivät toimi, jää loppulasku kuitenkin aina tuottajan maksettavaksi”, Frantti näkee.
Kotimaisuuskampanjaa Frantti pitää tässä vaiheessa hyvänä asiana, sillä puuttuva Venäjän vienti saataisiin helpoimmin paikattua kotimaan kysyntää lisäämällä. Hän pitää kuitenkin kuluttajaa hieman arveluttavana ”villinä eläimenä”, jota ei kannata ärsyttää liiaksi suomalaisia tuotteita tuputtamalla.
”Maitotiloilla on totuttu ylä- ja alamäkiin eikä sen vuoksi mitään pakokauhua Venäjän tilanteen vuoksi ole ainakaan meidän tilalla. Pahalta tällaiset yllätykset aina silti tuntuvat. Ne realisoituvat heti arkeen ja on alettava miettiä kulujen karsimista. Kaikki hankinnat harkitaan tässä tilanteessa entistäkin tarkemmin, kuten yrityselämässä pitää muutenkin tehdä”, Satu Pulkka Vieremältä kertoo.
Satu ja Tuomo Pulkka rakensivat kaksi vuotta sitten kahden lypsyrobotin navetan, jossa on 140 lehmää.
”Vaikka meidän ja varmasti muidenkin tuottajien ajatukset ovat enemmän omalla tilatasolla, niin toivon Suomen hallitukselta ymmärrystä maidontuottajille. Ainakin suunniteltuja tukileikkauksia pitäisi siirtää siihen saakka, kunnes maitomarkkinoiden tilalle on ratkennut”, Pulkka ehdottaa.
Investoinnin suunnitteluvaiheessa tilalla tehtiin kannattavuuslaskelmia monella eri hintatasolla. 35 sentin litrahinta oli pahin skenaario.
”Nyt emme ole laskeneet viimeistä senttiä, jolla tuotanto kävisi kannattamattomaksi. Jos tuottajahinta laskisi huomattavasti, pitäisi varmasti osasta ulkopuolista työvoimaa luopua ja venyttää omaa työviikkoa.”
”Vuoden mittaiseen vientikieltoon en usko. Mistähän meinaavat hommata eväät venäläisille niin pitkäksi aikaa? Eivät maitotuotteet Uudesta-Seelannistakaan kovin helposti Venäjälle tule”, Pulkka perustelee.
Kotimaisuuskampanjoita Pulkka kannattaa lämpimästi. Kuluttajat pitäisi saada ymmärtämään ja muistamaan, kuinka turvallista Suomessa tuotettu ruoka oikeasti on.
”Meillä kävi muutama vuosi sitten vierailulla kiinalainen valtuuskunta, joka ihmetteli, kuinka Suomessa lehmätkin saavat puhtaampaa vettä kuin heillä ihmiset”, Pulkka havainnollistaa.
Ari Teppo rakennuttaa parhaillaan yhtiökumppaneidensa kanssa 600 lehmän navettaa Ylistaroon. Finnmilk Oy:n investointi valmistuu vuoden vaihteessa. Tepolla itsellään on tällä hetkellä 200 lehmän navetta Nurmossa.
”Investoinnin valmistuminen tulee hieman huonoon saumaan, kun viennin kanssa on ongelmia. Investointi on kuitenkin pitkävaikutteinen, joten toivotaan, että markkinahäiriö jää lyhytaikaiseksi”, Teppo pohtii.
”Venäjä on ollut Valiolle hyvä markkina ja iso osa koko yrityksen toimintaa. Valio on innovatiivinen yritys, joten sen on nyt vaan löydettävä uusia markkinoita, vaikkei se käden käänteessä tapahdukaan.”
Tepon toimittama maito jalostetaan voiksi Seinäjoen meijerissä. Voista suuri osa on viety Venäjälle. Osuuskunta Maitosuomi on Tepon mielestä hoitanut tiedottamisen Venäjän tilanteesta hyvin.
Teppo on vakuuttunut siitä, että vientikielto ei tule kestämään vuotta. Hyvä uutinen oli jo laktoosittomien tuotteiden viennin vapautuminen elokuun lopulla.
”Maataloustuottajat joutuvat maksamaan isojen poikien leikin”, Teppo harmittelee. Hän ei usko, että EU tai Suomen valtio pystyisi suuressa määrin kompensoimaan mahdollisia menetyksiä.
”Pahin seuraus voi olla se, että venäläinen kuluttaja oppii ostamaan muita tuotemerkkejä, jolloin markkinoiden valtaaminen takaisin teettää jälleen työtä.”
Kriisin paras puoli saattaa Tepon mielestä olla lopulta se, että suomalainen kuluttaja alkaa ostaa aikaisempaa enemmän suomalaisia maitotuotteita. Etujärjestön kaavailemaa kotimaisuuskampanjaa hän kannattaa lämpimästi.
Antti ja Tanja Mattilan maito- ja sianlihatilalla Kiikoisissa huolettaa eniten sianlihan tilanne.
”Sianlihan vientikieltoa Venäjälle on jatkunut jo puoli vuotta. Se on pudottanut sianlihan tuottajahintaa reippaasti. Sikatilat ovatkin tällä hetkellä suuremmassa ahdingossa kuin maitotilat”, Antti Mattila sanoo.
Mattilan tilalla on 700 sikapaikkaa ja vuonna 2013 valmistunut 70 lehmän robottinavetta.
”Tunnelmat ovat odottavat. Paniikkia ei missään nimessä ole. Venäjän vientikiellolla ei ole suoraa vaikutusta meihin Satamaidon tuottajiin. Välillisesti tietysti on siinä tapauksessa, jos Satamaidon ydinalueella aletaan myydä Venäjän markkinoille tarkoitettuja maitotuotteita”, Mattila miettii.
Uusia markkinoita suomalaiselle maidolle hän lähtisi etsimään niistä maista, jotka parhaillaan täyttävät Venäjän maitotyhjiötä.
Mattilat eivät ole pohtineet, kuinka suuren tuottajahinnan laskun heidän tuotantonsa kestäisi.
”Emme ole räknänneet kustannuksia, mutta luulisin, että neljän sentin litrahinnan laskun kanssa vielä pärjättäisiin. Jokainen sentti on siltikin nykyäänkin tarpeen.”
Mattila odottaa, että rehuteollisuus alentaa täysrehujen hintoja melko pian, koska viljan hinta on selvästi laskenut.
”Jos rehun hinta ei pian alene, alamme käyttää omaa ja naapureilta ostettavaa viljaa ruokinnassa.”
Poliitikkojen suuntaan Mattilalla on selkeä viesti.
”Maataloustukiin aiottuja leikkauksia on ehdottomasti siirrettävä. Mielestäni leikkauksiin ei ole esitetty edes selkeitä asiaperusteita. Nykypoliitikkojen tulisi myös ymmärtää paremmin maamme sijainti ison naapurimme kyljessä ja myös siitä aiheutuvat riskit”, hän opastaa.
Viime joulun alla lohjalaisen Jouni Auvisen 50-päiseen lypsykarjaan iski mystinen tauti, joka tappoi puolet lehmistä ja teki loputkin maidottomiksi. Lahjoituslehmien turvin tilan maidontuotanto voi käynnistyä uudelleen.
Lypsykarja elää Junikan tilalla Viitasaarella viimeistä kesäänsä. Isäntäväki luopuu maidontuotannosta haikein mielin, mutta laitumella on jo uutta elämää: tyytyväistä ylämaankarjaa eli pörriköitä.
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan maatilan ei tarvitse antaa ongelmien kaatua niskaan, sillä apua on saatavilla. Talouden haltuunotto alkaa tulojen ja menojen kartoituksella.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
