Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
Vielä seitsemän vuotta sitten Robert Harmoinen ajatteli, että hänestä tulee maanviljelijä ja kotitilan jatkaja veljiensä kanssa. Pohjois-Savossa Kiuruveden Rapakkojoella kasvanut Robert oli pienestä pitäen ollut mukana tilan töissä: kivienkeruussa, vasikanjuotossa, navetta- ja työkonehommissa.
Mielikuva nykyisestä työnantajasta Valiosta muodostui jo tuolloin.
– Olin lapsesta asti nähnyt valiolaiset maitoautot pihassa. Se oli tietynlaista propagandaa, sillä pieniä poikia kiinnostavat kiiltävät rekka-autot. Minulle tuli yrityksestä hyvä kuva.
Harmoinen lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan agroteknologiaa. Opiskelujen lomassa hän teki kotitilalla töitä vielä vuoteen 2018 asti, kunnes tulevaisuuden suunta muuttui.
Opiskeluajan harjoittelujaksojen kautta Harmoinen päätyi Valiolle tekemään pro gradu -työtä. Hän kiinnostui jo tuolloin ilmastoasioista ja oli ollut yhden kesän asentamassa sääasemia Yaran ja Valion yhteisessä Carbo-hankkeessa. Vuonna 2019 hän otti yhteyttä Valioon ja kysyi, olisiko siellä biokaasuaiheista graduaihetta.
Niin Harmoinen päätyi selvittämään lantapohjaisen biokaasun tuotannon vaikutusta raakamaidon hiilijalanjälkeen.
Gradu oli niin hyvä, että Valiolta aukeni Harmoiselle työpaikka jo samana vuonna. Se tiesi luopumista tulevaisuudesta maanviljelijän ammatissa. Päätös oli raskas.
– Kun on kahdeksanvuotiaana ensimmäisiä kertoja ajanut traktorilla, niin on siitä asti ajatellut, että ehkä joskus itsekin pyörittää tilaa. Tuosta ajatuksesta luopuminen oli tosi iso muutos.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Separoitu kuivajae on lehmälle mukava makuualusta ja se tukee lehmän hyvinvointia. Käyttäjältä se kuitenkin vaatii huolellisia rutiineja ja hyvin suunnitellun käyttöönoton.
Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.
Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.
Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
