Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Sisään menee separoidun lietelannan nestekomponenttia, sähköä ja ilmaa. Merikontin kokoisessa kopissa nesteeseen yhdistetään ilmasta typpeä sähköllä tuotetun plasman avulla. Ulos virtaa typellä rikastettua lietelannan nestettä. Jos sisäänmenevä tavara on luomua, niin on myös ulostuleva.
Siinä Gean lietelannan rikastuskontin toiminta ytimekkäästi kuvattuna.
Prosessissa lanta muuttuu hajuttomaksi ja pH laskee välille 5–5,5. Kontin avulla pystyy käsittelemään vuorokaudessa 10–14 kuutiometriä lietelantaa. Kapasiteettia voi nostaa lisäämällä nesteeseen ennen prosessia kemikaaleja, jotka laskevat lannan happamuutta.
Gean rikastuskontti on tarkoitettu karjanlannalle ja käsitelty lanta voidaan levittää normaalilla lietelannan levityskalustolla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
