Suomalaiseen selkärankaan on iskostettu varautuminen. Edellisten sukupolvien perintönä on oppi, että aina pitää olla varautunut pahimpaan. Suuret ikäluokat ovat hamstranneet marjoja pakastimeen, perunansiemeniä kellarin täydeltä ja ylivuotista rehua karjalle. Pahan päivän varalle ovat suomalaisia opettaneet niin pitkä talvi, nälkävuodet, sota-aika kuin myös 90-luvun lama.
Huoltovarmuus on noussut muotisanaksi helmikuun 2022 jälkeen. Paljon on puhuttu niin valtiotason kuin myös jokaisen kotitalouden omasta huoltovarmuudesta. Maatiloilla on jo tukiehtojenkin vaatimuksesta olemassa varautumissuunnitelmat erilaisiin ongelmatilanteisiin. Työryhmissä on mietitty, mikä on maatilojemme huoltovarmuutta, ja miten ruuantuotanto turvataan, jos ulkopuolinen taho vaarantaa toimintaolosuhteemme.
Oletko kuitenkaan miettinyt mitä tapahtuu, jos maatilasi toiminnan kannalta tärkein asia menisi toimintakyvyttömäksi? Aggregaatti, varavesi, patteriradio tai hätäulostie ei yksinään toimi, jos sitä ei ole se tilan tärkein käyttämässä – sinä itse.
Muutama kuukausi sitten soitin puolisolleni ambulanssin kesken aamulypsyn. Ehdin käymään aika monta asiaa mielessäni läpi tehdessäni aamunavettaa valmiiksi ja odottaessani samalla soittoa, milloin ambulanssi pääsee yliopistolliseen sairaalaan perille. Kun toinen on varoittamatta omasta roolistaan poissa ja alat listata asioita mitä pitää tehdä, muistaa ja osata, pelkästään maitotilan juoksevien asioiden listasta tulee aika pitkä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Juvalta maailmalle ponnistanut keinosiemennyssonni VR Wehmais Vimo Vehmaa eli VR Vehmaa valittiin VikingGeneticsin Hall of Fameen eli kunniagalleriaan. Sinne on yltänyt kaikkiaan viisi suomalaista sonnia.
