Siirry sisältöön

Yrittäjäpariskunta Heli ja Vesa Parvinen kertaavat vajaan puolentoista vuoden takaisia tapahtumia nyt ilman tunnekuohuja, mutta silmä­kulmasta voi aina lukea, miten monen vuoden pitkällisen jalostustyön haihtuminen savuna ilmaan iski rajusti tajuntaan.

– Menetimme siinä kahden vuoden uudistuskarjan! Kaikki oli parasta karja-ainesta, Heli kilpistää tuntemuksensa tuhojen valjettua aamun tunteina.

Palo sai alkunsa yöllä 27.9.2023. Pihamaalla olleet kaksi liiketunnistinkameraa eivät olleet taltioineet mitään, ei edes savua aamuyöllä.

Silminnäkijöitä löytyi vain kaksi: toinen naapurista pellon takaa ja toinen ohikulkija, joka teki hälytyksen mentyään ensin katsomaan syytä liekkien loimotukselle. Havainnot oli tehty täyden palon vaiheessa.

Rakennuksen valvontakamerat reagoivat lämpötilan nousuun ja toimivat myös palovaroittimina. Ulkokamera valvoo läheistä puurakenteista kuivurirakennusta.
Rakennuksen valvontakamerat reagoivat lämpötilan nousuun ja toimivat myös palovaroittimina. Ulkokamera valvoo läheistä puurakenteista kuivurirakennusta.

Pyöröpaalit tulipalon syntipukkina

– Syy ei ollut sähkölaitteissa, vaan kuivina paalatuissa pyöröpaaleissa. Rehuladon muodostamaan tuulensuojaan oli kasattu toista­sataa kuivaheinäpaalia ja peitetty aumamuovilla, Vesa Parvinen kertaa.

– Kasa oli ensimmäinen syttymiskohta, jonka vakuutusyhtiön tarkastajat huomasivat palojälkiä tutkiessaan.

Sammutustöiden jälkeen paikalla käyneet poliisit eivät osanneet tulkita palojälkiä sytty­missyyn selvittämiseksi, mutta vakuutus­yhtiön ammattilaiset löysivät syttymispaikan vainukoiran tarkkuudella.

Palopaikkatutkijat selvittivät palon vaiheet seikkaperäisesti. He näyttivät, miten sammutuksen jälkeen eräästä kohdasta osa heinistä oli palanut hienoksi tuhkaksi, ja miten tuli oli lähtenyt sieltä etenemään muihin paaleihin ja edelleen navetan rakenteisiin.

– Poliisit epäilivät tulipalon syyksi työ­konetta, mutta tekninen tutkinta ei tukenut tätä teoriaa, Vesa Parvinen huomauttaa.

Heinä- ja olkipaaleissa voi tapahtua käymisreaktioita, jotka otollisissa oloissa voivat alkaa kehittää räjähdysherkkiä kaasuja jo 55 celsiusasteen lämpötilassa. Tämä voi johtaa itsesyttymiseen erityisesti paalien sisälämpötilan noustessa riittävän korkeaksi.

– Tutkijan mukaan vastaavanlaisia paloja on syttynyt muuallakin Suomessa. Me emme osanneet edes pelätä, että näin voisi käydä, Parviset pohtivat nyt myöhemmin.

Makuuparsien koko kasvaa aina osasto osastolta eläinryhmän koon mukaan. Pikkuvasikoille on alkupäässä kumimatot ja isommille eläimille navetan loppupäässä kevyet parsipedit. Kaikki kalusteet ovat Sirviön Metallin käsialaa.
Makuuparsien koko kasvaa aina osasto osastolta eläinryhmän koon mukaan. Pikkuvasikoille on alkupäässä kumimatot ja isommille eläimille navetan loppupäässä kevyet parsipedit. Kaikki kalusteet ovat Sirviön Metallin käsialaa.

Sikalasta hiehokasvattamoksi

Heli ja Vesa Parvinen aloittivat vuonna 1980 valmistuneen koulutilan navettapuolella vuokralaisina vuonna 1996. Tällöin yhdistelmäsikalan tilat luokkahuoneineen jäivät kuntayhtymälle, jonka vuokralaiseksi tuli strutsiyrittäjä.

– Kun saimme ostaa koko kompleksin vuonna 2006, ensimmäisenä työnä oli häätää pitkäkaulat pois maksamattomien laskujen takia, Vesa Parvinen muistelee.

Vuosina 2007 ja 2008 parsinavetta ja sikalarakennus pantiin sisältäpäin täysin uusiksi. Kaikki rakenteet purettiin ja uusittiin lattioita ja sisäseiniä sekä ilmanvaihtoa myöten. Vanhoihin opetustiloihin remontoitiin huoneisto asumiskäyttöön.

Rakennukseen tehtiin pihaton tyylinen hiehonavetta, jossa oli pienemmille kuivitetut karsinat. 80 hiehopaikkaa täyttivät jo silloin nykyiset hoitokarsinavaatimukset.

Parvisten omalla toivelistalla oli pienet portit, joista saa palautettua parsien väliin karkuteille eksyneet pikkuvasikat takaisin omaan ryhmäänsä.
Parvisten omalla toivelistalla oli pienet portit, joista saa palautettua parsien väliin karkuteille eksyneet pikkuvasikat takaisin omaan ryhmäänsä.

Uusi navetta nousi palaneen tilalle

Vakuutusyhtiö päätti palotapahtuman jälkeen, että uusi hiehola voidaan rakentaa entiselle eläinmäärälle ja samaan tarkoi­tukseen ja samalle paikalle. Entisen 80 sijasta rakennukseen tehtiin 96 eläin­paikkaa.