Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Yhtiömuotoinen maatila maksaa tällä hetkellä liikevoitostaan 20 prosentin yhteisöveron. Kun yhtiöstä nostaa huojennettua osinkoa, muodostuu yrittäjän kokonaisveroasteeksi 26 prosenttia. Toiminimimuodossa toimivan maatilan voitosta maksettava vero nousee usein tätä korkeammaksi, koska suurinta osaa voitosta verotetaan ansiotulona.
Maatiloja on yhtiöitetty nimenomaan kevyemmän verotuksen vuoksi. Maatilayrityksen velkoja on nopeampi lyhentää, kun liikevoitosta on maksettu vain 20 prosentin yhteisövero ennen velkojen lyhennystä. Toiminimimaatilalla velkoja lyhennetään vasta sitten, kun yrittäjältä on ensin peritty kaikki verot.
Suomen hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessään alentaa yhteisöverokannan 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Yhteisöveron alentaminen parantaa edelleen yhtiömuotoisen maatalouden kilpailuetua toiminimimaatiloihin verrattuna. Osakeyhtiöyrittäjän kokonaisvero jää jatkossa alimmillaan 24,0 prosenttiin.
Aivan automaattista alhainen veroaste ei ole, koska huojennetun osingon nostaminen vaatii yhtiöltä hyvää vakavaraisuutta eli oman pääoman määrää. Jos omaa pääomaa ei ole, maksaa yrittäjä osakeyhtiöstä nostamistaan osingoista 75 prosentin osalta ansiotuloveron.
Hallituksen päätös laskea ansiotuloverotusta voi kasvattaa jonkin verran myös toiminimiyrittäjän käteen jäävää tuloa. Jos toiminimimaatilan voitto on 50 000–60 000 euroa vuodessa omistajaa kohden, kasvaa käteen jäävä palkka 250–350 euroa vuodessa. Yhteisöveron laskusta tulee kuitenkin suurempi hyöty aktiivimaatilalle kuin ansiotuloveron laskusta.
Maatilayrityksiä koskeva veromuutos on myös ruuan arvonlisäveron alentaminen 14,0:sta 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Muutos keventää kuluttajien ruokalaskua yhteensä 145 miljoonalla eurolla vuodessa.
Maatilojen kannattavuuteen maataloustuotteiden ja rehujen 0,5 prosenttiyksikön arvonlisäveron laskulla ei ole juuri merkitystä. Muutos heikentää vain hieman tilojen maksuvalmiutta, koska maataloustuotteiden, esimerkiksi viljan, maidon, lihan ja kananmunien, ostajat maksavat tilille noin 0,4 prosenttia pienemmän summan kuin aikaisemmin.
Maatilan yhteydessä toimivien ravintolapalveluiden arvonlisävero laskee myös puolella prosenttiyksiköllä, mikä parantaa kyseisten palvelujen markkina-asemaa.
Jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu sekä ammatti- että työnantajaliittojen jäseniltä eli myös Maaseudun työnantajaliiton jäseniltä. Yrittäjäjärjestöjen, kuten MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten, jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilyy, sillä ne eivät ole työmarkkinaosapuolia.
Verohallinnon määrittelemän, kaavamaisen 240–480 euron työhuonevähennyksen poistaminen saattaa koskea myös maa- ja metsätalousyrittäjiä. Työhuonevähennyksen voi tehdä silti jatkossakin todellisten kulujen mukaan, jolloin verohallinnolle pitää esittää laskelma työtilan kuluista.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
