Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Yhtiömuotoinen maatila maksaa tällä hetkellä liikevoitostaan 20 prosentin yhteisöveron. Kun yhtiöstä nostaa huojennettua osinkoa, muodostuu yrittäjän kokonaisveroasteeksi 26 prosenttia. Toiminimimuodossa toimivan maatilan voitosta maksettava vero nousee usein tätä korkeammaksi, koska suurinta osaa voitosta verotetaan ansiotulona.
Maatiloja on yhtiöitetty nimenomaan kevyemmän verotuksen vuoksi. Maatilayrityksen velkoja on nopeampi lyhentää, kun liikevoitosta on maksettu vain 20 prosentin yhteisövero ennen velkojen lyhennystä. Toiminimimaatilalla velkoja lyhennetään vasta sitten, kun yrittäjältä on ensin peritty kaikki verot.
Suomen hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessään alentaa yhteisöverokannan 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa. Yhteisöveron alentaminen parantaa edelleen yhtiömuotoisen maatalouden kilpailuetua toiminimimaatiloihin verrattuna. Osakeyhtiöyrittäjän kokonaisvero jää jatkossa alimmillaan 24,0 prosenttiin.
Aivan automaattista alhainen veroaste ei ole, koska huojennetun osingon nostaminen vaatii yhtiöltä hyvää vakavaraisuutta eli oman pääoman määrää. Jos omaa pääomaa ei ole, maksaa yrittäjä osakeyhtiöstä nostamistaan osingoista 75 prosentin osalta ansiotuloveron.
Hallituksen päätös laskea ansiotuloverotusta voi kasvattaa jonkin verran myös toiminimiyrittäjän käteen jäävää tuloa. Jos toiminimimaatilan voitto on 50 000–60 000 euroa vuodessa omistajaa kohden, kasvaa käteen jäävä palkka 250–350 euroa vuodessa. Yhteisöveron laskusta tulee kuitenkin suurempi hyöty aktiivimaatilalle kuin ansiotuloveron laskusta.
Maatilayrityksiä koskeva veromuutos on myös ruuan arvonlisäveron alentaminen 14,0:sta 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Muutos keventää kuluttajien ruokalaskua yhteensä 145 miljoonalla eurolla vuodessa.
Maatilojen kannattavuuteen maataloustuotteiden ja rehujen 0,5 prosenttiyksikön arvonlisäveron laskulla ei ole juuri merkitystä. Muutos heikentää vain hieman tilojen maksuvalmiutta, koska maataloustuotteiden, esimerkiksi viljan, maidon, lihan ja kananmunien, ostajat maksavat tilille noin 0,4 prosenttia pienemmän summan kuin aikaisemmin.
Maatilan yhteydessä toimivien ravintolapalveluiden arvonlisävero laskee myös puolella prosenttiyksiköllä, mikä parantaa kyseisten palvelujen markkina-asemaa.
Jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu sekä ammatti- että työnantajaliittojen jäseniltä eli myös Maaseudun työnantajaliiton jäseniltä. Yrittäjäjärjestöjen, kuten MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten, jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilyy, sillä ne eivät ole työmarkkinaosapuolia.
Verohallinnon määrittelemän, kaavamaisen 240–480 euron työhuonevähennyksen poistaminen saattaa koskea myös maa- ja metsätalousyrittäjiä. Työhuonevähennyksen voi tehdä silti jatkossakin todellisten kulujen mukaan, jolloin verohallinnolle pitää esittää laskelma työtilan kuluista.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
