Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu ja toiminnanjohtaja Susanna Rännäri painottavat, että tuotteilta vaaditaan niiden alkuperän ja tuotantotavan varmistavia sertifikaatteja. Luomu näistä tunnetuimpia. Se on käytännössä testattu ja tieteellisesti tutkittu tuotantojärjestelmä, joten pyörää on turha lähteä keksimään uudelleen, he näkevät.
Suomalaisen luomutuotannon puolestapuhuja, Luomuliitto ry, täytti tänä vuonna 40 vuotta. Tasavuosia juhlistettiin marraskuun alussa monipuolisella seminaarilla Lahdessa.
Erikoistutkija Terhi Latvala Luonnonvarakeskuksesta on selvittänyt yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa kuluttajien ajatuksia tulevaisuuden ruokaostoksista.
– 48 prosenttia kuluttajista ilmoittaa lisäävänsä luomutuotteiden kulutusta vuoteen 2035 mennessä. 68 prosenttia kuluttajista ilmoittaa lisäävänsä myös kasviproteiinien kulutusta, Latvala summaa.
Hän löysi kyselyssä mielenkiintoisen luomutuotteiden ostajaryhmän.
– Nuoret miehet ovat nousseet merkittäviksi luomutuotteiden ostajiksi, joihin kannattaa markkinoinnissakin panostaa. Suurin ostajaryhmä on silti edelleen nuorehkot perheenäidit.
Kauppoihin on tullut viime vuosina useita, isojen elintarvikeyritysten kehittämiä tuotteita luomu- ja tavanomaisten tuotteiden välimaastoon. Niitä markkinoidaan esimerkiksi ilmasto ja luonto -tuotteina, uudistavan viljelyn tuotteina tai tietyn eläinten hyvinvointistandardin täyttävinä tuotteina.
Uudet tuoteryhmät ovat Latvalan mukaan luomutuotannolle haaste ja mahdollisuus. Ohjelmat tarjoavat joillekin maatiloille ensimmäisen askeleen kohti luomutuotantoa. Toisaalta ne kilpailevat kaupan hyllyillä oikeiden luomutuotteiden kanssa.
Vähittäiskaupat hinnoittelevat nykyisin monet luomutuotteet täysin saman hintaisiksi kuin tavanomaiset tuotteet. Luomutuotteiden ostopäätös ei olekaan enää hinnasta kiinni. Vanha hintamielikuva kummittelee kuluttajien mielissä vielä pitkään, jos rahaa luomutuotteiden markkinointiin ei löydy.
”Finnorganic-brändi käyttöön”
Kymmenesosa Suomen maatiloista on sitoutunut luomuviljelyyn. Peltoalasta 14 prosenttia on luonnonmukaisessa tuotannossa, mikä on Euroopan unionin keskimääräistä tasoa. Liechtensteinissa luomuala on suurin, 43 prosenttia, ja Itävallassa toiseksi suurin, 28 prosenttia.
– Luonnonmukaisen tuotannon vahvuudet ovat edelleen samat kuin 40 vuotta sitten: maan viljavuuden hoito, jäämättömyys kemiallisista torjunta-aineista, eläinten hyvinvoinnin korkea taso sekä ympäristön kunnioittaminen, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susanna Rännäri tiivistää.
Juhlaseminaarissa puhunut luomukasvinviljelijä Hermanni Lallukka Kouvolasta näkee luomutuotannon osaltaan helpottavan tavanomaisen viljan kroonista ylituotantoa. Lallukan tilalta on esimerkiksi viety ViljaTavastian kautta useita rekkakuormia luomukauraa Latviaan.
– On tärkeää saada tuotteita vientiin. Viennin avulla saadaan parannettua myös kotimaan hintatasoa. Voisimme luoda Finnorganic-brändin ja lähteä rohkeasti vientimarkkinoille. Kun brändiin lisätään näkyvästi uusiutuvan energian käytön koko tuotantoketjussa, on menestysresepti valmis, Lallukka uskoo.
– Luomu tarjoaa ratkaisun aikamme keskeisiin haasteisiin – ilmastokriisiin, luontokatoon ja maatalouden taloudellisiin paineisiin. Siksi nyt onkin panostettavat luomun markkinakehitykseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vientimahdollisuuksien vahvistamista, julkisten hankintojen ohjaamista kotimaiseen luomuun sekä uusien tuotteiden kehittämistä, syyskokous korosti kannanotossaan.
Luomuliiton aktiiviväen mukaan suurten elintarvikejalostajien on usein vaikea sovittaa pieniä luomueriä toimintaansa. Siksi luomun kasvun moottorina voisivat toimia pienet ja keskisuuret luomuun keskittyvät jalostajat, jotka tuottavat vientimarkkinoille kohdennettuja tuotteita maakohtaisesti räätälöidyillä resepteillä ja pakkausmerkinnöillä.
Noin satahenkinen seminaariyleisö kuuli etäyhteydellä Sveitsin luomualan vuoteen 2040 ulottuvan vision. Tavoitteena on kasvattaa luomun markkinaosuus viidennekseen kaikesta ruokamyynnistä ja neljännekseen peltoalasta.
Bio Suisse -luomustandardi on vientituote, jota käytetään 60 maailman maassa luomutuotannon sertifiointiin. Standardin voi ottaa käyttöön kuka tahansa luomuviljelijä, -jalostaja tai -kauppias, joka täyttää sertifikaatin vaatimukset ja läpäisee maksullisen auditoinnin.
Alajärveläinen Karin luomutila on vuoden 2025 luomuyritys. Tilaa luotsaavat yrittäjät Tiina Peltonen ja Ville Kari. Kuva: Liisa Ahokas
Vuoden luomuyritys: ”Omavaraisuus tuo parhaan tuloksen”
Luomuliitto myönsi Vuoden luomuyritys 2025 -palkinnon Alajärven Lehtimäellä sijaitsevalle Karin luomutilalle. Tila tuottaa luomumaitoa Valiolle ja kasvattaa lihahiehoja Atrialle.
Valinnan tehnyt Luomuliiton hallitus kiittää yrittäjiä, Ville Karia ja Tiina Peltosta, pitkäjänteisestä työstä luomumaitotilan kehittämisessä sekä eläinten ja ihmisten hyvinvointia korostavasta toimintatavasta. Palkinnon perusteena oli myös yrittäjien vahva osallistuminen alaa koskevaan keskusteluun eri organisaatioiden kautta.
Karin luomutilalla on noin 150 nautaa, yksi lypsyrobotti ja peltoa viljelyksessä vuokramaineen noin 300 hehtaaria. Pääosalla pelloista tuotetaan nurmea eläimille. Tilalla viljellään myös viljaa ja rypsiä. Viljelijät pyrkivät mahdollisimman suureen rehuomavaraisuuteen ja ravinteiden kiertoon.
− Mahdollisimman suuri omavaraisuus tuo myös parhaan taloudellisen tuloksen, Tiina Peltonen sanoo.
Tilan kaikki eläimet laiduntavat. Jatkossa on tarkoitus panostaa entistä enemmän esimerkiksi kaistalaidunnukseen.
− Laidunnus tekee hyvää eläinten hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle. Laiduntavat eläimet ovat myös ilo silmälle, Peltonen kuvailee.
Luomuviljelyä sukupolvelta toiselle
Karin tilaa on viljelty luomuperiaatteiden mukaisesti jo 1960- ja 1970-luvuilla. Villen isä, Urho Kari, oli seudun ensimmäisiä luomuviljelijöitä. Pellot siirtyivät virallisesti luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 1995, eläintuotanto seurasi pian perässä. Ville Kari on ehtinyt luotsata tilaa jo 26 vuotta.
– Luomuviljely on jatkuvaa sopeutumista muutokseen, ja parhaiten se onnistuu tiloilla, joilla siihen on totuttu. Meillä luomu on elämäntapa, ei pelkkä tuotantosuunta, Peltonen toteaa.
Laajennussuunnitelmia tilalla ei nyt ole, sillä Kari ja Peltonen kokevat, että tila on heille juuri sopivan kokoinen.
Yrittäjät korostavat verkostojen ja osaamisen jakamisen merkitystä. He tekevät tiivistä yhteistyötä neuvojien ja muiden viljelijöiden kanssa. Etelä-Pohjanmaan luomumaitotilojen pienryhmät, naapuriapu ja sitoutuneet työntekijät ovat tärkeä osa tilan arkea ja mahdollistavat myös vapaa-ajan ja henkisen jaksamisen.
Peltonen ja Kari toivovat, että luomutuotannon arvo ymmärrettäisiin nykyistä paremmin myös elintarvikeketjun seuraavissa portaissa ja että jatkojalostajat tarttuisivat luomun tuotteistamiseen ja markkinointiin nykyistä vahvemmin.
– Luomu jää ruokakeskustelussa helposti uusien trendien, kuten hiiliviljelyn jalkoihin, vaikka luomussa on jo pitkään käytetty samoja menetelmiä, Peltonen muistuttaa.
Tunnustus: kirjoittaessani olen ylittänyt deadlinen kolmella päivällä, toimituksen ystävällinen kehotus laittoi vauhtia. Anteeksi! Olen menneen kesän humputellut harrastukseni savikiekkoammunnan parissa harjoitellen ja kilpaillen. Takaraivossa on jo pitempään nakertanut autotalli-varastorakennuksemme rapistunut maalaus. Maalausuran aika koitti, kun kilpailukausi syyskuun alussa päättyi kahteen voittotulokseen, joista toinen oli kansallisen skeetin SM. Naiset pystyvät tunnetusti hanskaamaan yhtäaikaisesti useita asioita. Itse
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
