Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Maatilan riskienhallinta on monimutkainen kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia osa-alueita yrittäjien hyvinvoinnista ja terveydestä aina tuotannon riskeihin ja tietoturvaan. Jokaisella tilalla on vahvuuksia ja heikkouksia, samoin meillä yrittäjillä. Siksi varautuminen ei aina ole helppoa.
ProAgrian Maatilan riskienhallinnan arviointityökalu on käytännönläheinen ja helppokäyttöinen apuväline, jonka avulla yrittäjä voi pohtia henkilöihin, tuotantoon, rakennuksiin, koneisiin ja toiminnan turvaamiseen liittyviä oman toiminnan riskejä.
Kahden pienen lapsen vanhempina olemme miettineet paljon maatilamme henkilöturvallisuutta. Erittäin vakava työtapaturma sai ajattelemaan asioista toisin kuin ennen. Entä jos joku aamu toinen ei tulekaan pois navetalta? Pysäyttävä ajatus.
Henkivakuutukset, testamentit ja valtuutukset ovat kunnossa, mutta asiaan haluttiin varautua myös keskustelemalla. Miten haluaisimme toisen tätä yritystä jatkavan? Mikä olisi tärkeintä? Miten ja mistä saisi apua ja voimavaroja yrityksestä ja karjasta huolehtimiseen?
Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi olemme etukäteen pohtineet erilaisia ratkaisuja sekä selvittäneet tahoja, joilta leski saisi tarvitsemaansa apua niin lapsille, itselleen kuin lehmillekin. Aiheesta keskusteleminen on raskasta ja pelottavaa, mutta tuo mielenrauhaa.
Kun yrittäjäpariskunnalla on alaikäisiä lapsia, täytyy edunvalvonta-asioista huolehtia etukäteen, jotta kuolemantapauksen sattuessa yksin jäävä yrittäjä pystyy hallitsemaan tilan taloutta ja toimintaa. Lainopilliset neuvot ovat tässä usein tarpeen. Maatalousyrittäjä tarvitseekin riskienhallintaan sekä toimintaan poikkeustilanteissa monenlaista apua.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
