Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Suomalaisilla vuokrapelloilla on tutkitusti heikompi kasvukunto kuin omistuspelloilla. Näin tilannetta kuvaa LähiTapiolan johtava asiantuntija, MMT Sami Myyrä.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuosina 2005–2007 peltojen pH:sta ja salaojituksesta tehtyyn tutkimukseen.
Myyrän väitöskirjan osana olleen tutkimuksen mukaan happamuusero vuokra- ja omistuspeltojen välillä oli 0,2 pH-yksikköä.
– Tutkimuksista on aikaa, mutta silloin oletettiin, että suuntaus on vahvistumassa ja pH-ero vuokra- ja omistuspeltojen välillä tulee jopa revähtämään, Myyrä muistelee.
Samasta kehityksestä kertoo myös se, että tilojen satotasojen nousu ei vastaa kasvinjalostuksen etenemistä.
– Satopotentiaalia siis hukkuu vuokramaiden heikkenevään kasvukuntoon, Myyrä ynnää.
Samaa todistaa se, että ympäristötuen toimenpiteet eivät paranna riittävästi ympäristön tilaa.
Myyrä kantaa huolta myös vakuutusturvasta. Vuokrapeltoja ei aina muisteta päivittää tilan vakuutusten hehtaareihin, jolloin vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole riittävän kattava.
Keskimääräinen vuokrahinta Suomessa oli vuonna 2023 Luken tilaston mukaan 233 euroa hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin Myyrän mukaan isoa.
– Sieltä löytyy kaikkea nollasta eurosta lumenaurauksen kautta isompiin summiin.
Vuokrapeltoja on tällä hetkellä Suomen peltoalasta noin 40 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan. Keskimäärin vuokra-aika on 3–5 vuotta.
– Pidempi vuokra-aika saisi viljelijät panostamaan vuokrapeltojen kasvukuntoon, projektipäällikkö Anne Antman Baltic Sea Action Groupilta (BSAG) toteaa.
Antman viittaa keväällä toteutettuun BSAG:n Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn, jossa pidempi vuokra-aika oli viljelijöiden mielestä paras kannustin peltojen kunnostukseen. Kunnostustoimien kustannuksiin toivottiin myös maanomistajien osallistumista.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
