Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Suomalaisilla vuokrapelloilla on tutkitusti heikompi kasvukunto kuin omistuspelloilla. Näin tilannetta kuvaa LähiTapiolan johtava asiantuntija, MMT Sami Myyrä.
Hän viittaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuosina 2005–2007 peltojen pH:sta ja salaojituksesta tehtyyn tutkimukseen.
Myyrän väitöskirjan osana olleen tutkimuksen mukaan happamuusero vuokra- ja omistuspeltojen välillä oli 0,2 pH-yksikköä.
– Tutkimuksista on aikaa, mutta silloin oletettiin, että suuntaus on vahvistumassa ja pH-ero vuokra- ja omistuspeltojen välillä tulee jopa revähtämään, Myyrä muistelee.
Samasta kehityksestä kertoo myös se, että tilojen satotasojen nousu ei vastaa kasvinjalostuksen etenemistä.
– Satopotentiaalia siis hukkuu vuokramaiden heikkenevään kasvukuntoon, Myyrä ynnää.
Samaa todistaa se, että ympäristötuen toimenpiteet eivät paranna riittävästi ympäristön tilaa.
Myyrä kantaa huolta myös vakuutusturvasta. Vuokrapeltoja ei aina muisteta päivittää tilan vakuutusten hehtaareihin, jolloin vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole riittävän kattava.
Keskimääräinen vuokrahinta Suomessa oli vuonna 2023 Luken tilaston mukaan 233 euroa hehtaarilta. Hajonta on kuitenkin Myyrän mukaan isoa.
– Sieltä löytyy kaikkea nollasta eurosta lumenaurauksen kautta isompiin summiin.
Vuokrapeltoja on tällä hetkellä Suomen peltoalasta noin 40 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan. Keskimäärin vuokra-aika on 3–5 vuotta.
– Pidempi vuokra-aika saisi viljelijät panostamaan vuokrapeltojen kasvukuntoon, projektipäällikkö Anne Antman Baltic Sea Action Groupilta (BSAG) toteaa.
Antman viittaa keväällä toteutettuun BSAG:n Vuokrapellot kuntoon -hankkeen kyselyyn, jossa pidempi vuokra-aika oli viljelijöiden mielestä paras kannustin peltojen kunnostukseen. Kunnostustoimien kustannuksiin toivottiin myös maanomistajien osallistumista.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
