Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Salaojakastelu lisäsi satoa ja satovarmuutta

    Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.

  • Palkokasvi toimii hyvin viljan esikasvina

    Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkä­papu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaari­satoon. ProAgrian lohko­tieto­pankista kootun tiedon valossa yksi­vuotisia palko­kasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.

  • Terveystutka seuraa lehmien vointia

    Lehmien terveyttä ja kiimaa havainnoiva järjestelmä on osoittanut hyötynsä Viinikan tilalla jo puolen vuoden käytön jälkeen. Järjestelmä raportoi poikkeamista ennen kuin silmällä niitä havaitsee.

  • Lohkon osien kannattavuus luupin alle

    Paikkakohtainen kannattavuus­kartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.

  • Kolumni

    Suunnitellulla laiduntamisella voi kasvattaa hyviä vasikoita

    Tätä kirjoittaessa on meillä kulunut kolme viikkoa poikimakautta ja valtaosa meidän lehmistämme on jo poikinut. Päivien pidentyessä ja auringon pilkahtaessa alkaa katse kääntymään väistämättä kevääseen ja toukokuussa alkavaan laidunkauteen, joka on vasikoidemme kasvun kannalta merkittävin ajanjakso heti vasikan syntymän jälkeen. Meillä on karvan alle viidellekymmenelle emolle ja teurashiehoille käytössä noin 26 hehtaaria peltolaidunta, jota rotaatiolaidunnamme

    Tilaajille
  • Kolumni

    Saako naapurin maita himoita?

    Rippikoulussa oli haasteita oppia ulkoa käskyjä. Olivat niin kummallisia, kuten esimerkiksi se kymmenes käsky, että ei saa himoita naapurin karjaa. Kuka sitä nyt naapurin lehmät ­haluaisi viekkaudella itselleen saada ja tuskin ne kantturat kenellekään kelpaisivatkaan. Agraariyhteisössä naapurin omaisuuden itselleen haluaminen ei kuitenkaan ole ihan vieras ajatus. Ainakaan, kun lueskelee somekeskustelujen kommentteja. Monikin aktiiviviljelijä odottaa, että

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Tutkimus tulevaisuuden tekijänä

    Maatalouden historiassa on lukuisia keksintöjä, jotka ovat muovanneet tapoja viljellä ja työskennellä pelloilla. 1800-luvulle asti etupäässä lounaisessa Suomessa maatalouden vetoeläiminä suosittiin hevosten lisäksi sitkeitä, mutta hitaita ja kankeita härkiä. Maatalousmenetelmien kehittyessä härkien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin hevosiin, jotka toimivatkin viime vuosisadalla pitkään tehokkuuden mittarina. Maataloustyökalu parihevosten vetämänä oli jo sen luokan ratkaisu, että työn uskottiin

    Tilaajille
  • Kolumni

    HKScanin rahavirrat

    Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopio­lainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se

    Tilaajille

  • Tienaa veroilla

    Merkittävä osa maa- ja metsä­tilan tuloksesta tehdään vero­suunnittelulla. Kirjan­pidossa kannattaakin hyödyntää alan ammattilaista – ja sähköistä kirjan­pitoa.

    Tilaajille